Konneveden Kosket
Konneveden Kosket on Keski-Suomen Konneveden ja Hankasalmen kuntien Rautalammin pääreitillä omistamien koskien markkinointiin käytetty eräänlainen tuotenimi. Koskireitin hallinta ja markkinointi kuuluu kunnan tytäryhtiön Kellankosken Voima Oy:n tehtäviin. Se omistaa lisäksi Kellankosken voimalan, joka toimii Kellanvirran Kellankoskessa.[1][2]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konneveden kunta osti vuonna 2012 pääosan Kellankosken Voiman osakkeista ja Rautalammin reitillä sijainneet seitsemän koskea Myllykoski Oy:ltä.[1] Kunnan tarkoituksena oli panostaa kalojen luontaisten lisääntymisalueiden parantamiseen ja kasvattaa kalastukseen ja luontoon kohdentuvaa matkailua. Konneveden Kosket sijaitsevat Etelä-Konneveden kansallispuiston välittömässä läheisyydessä.[3] Tällä hetkellä pääpaino on kalojen lisääntymisalueiden kasvattaminen, vaikka koskijaksot muodostavat jo eteläisen Suomen merkittävimmän villin järvitaimenen lisääntymisalueen. Koskireitti saa alkunsa Konnevedestä, jonka ekologinen tila on luokitukseltaan erinomainen [3].[4][5]
Viime vuosina koskireitti on herättänyt myös median huomion. Konnevedellä on kuvattu sekä kotimaisen Arktiset Vedet –sarjan jaksoja, että National Geographic Channelin King Fishers –sarjan jakso. Konneveden kosket ovat toimineet myös perhokalastuksen SM-finaalin isäntänä ja koskireitti onkin myös tunnettu urheilukalastuskohde.[4] Koskireitin ensimmäisellä koskella, Siikakoskella on nähty kalastamassa vuosien mittaan myös monia merkkihenkilöitä ja valtiopäämiehiä. Heistä tunnetuimpia lienevät Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter [6] ja Suomen tasavallan pitkäaikainen presidentti Urho Kekkonen.[7] Siikakosken rannalle onkin pystytetty Urho Kekkosen muistomerkki.
Siikakoski oli 1900-luvun taitteessa vilkkaassa puutavaran uittokäytössä, ja siellä oli muutakin liike- ja teollisuustoimintaa. Siikakosken yli rakennettiin vuonna 1899 80-metrinen kivisilta, jota uudistettiin vuonna 1972. Tuolta ajalta on jäänyt jäljelle myös entinen Korpelan kauppa vuodelta 1912 sekä muutamia metsäyhtiön uittotoimintaan liittyneitä rakennuksia. Alueella on myös arkkitehti Olavi Norosen piirtämä ympäristötutkimusasema vuodelta 1983 myöhempine majoitusrakennuksineen sekä arkkitehti Pertti Nousiaisen vuonna 1998 suunnittelema tutkimushalli.[8]
Kellanvirran kosket
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kellanvirta alkaa Konnevedestä ja se laskee viiden kilometrin jälkeen Liesveteen. Sen uomassa sijaitsee samanniminen läpivirtausjärvi Kellanvirta ja neljä alla esiteltävää koskea.[9][10]
Siikakoski on koskireitin alkukoski, joka on noin 100 metriä pitkä ja joka putoaa noin 1,2 metriä.[11] Se saa alkunsa kalaisasta Konnevedestä. Siikakosken vedenlaatu on Konneveden tapaan erinomainen. Taikinainen tunnetaan erityisesti hyvänä harjuskoskena ja sen pituus on noin 100 metriälähde? Karinkosken erottaa Taikiaisesta 200 m pitkä välisuvanto. Karinkoskessa esiintyy runsaasti järvitaimenia ja harjuksia. Karinkoski soveltuu monenlaiseen kalastukseen. Koski on 350 metriä pitkä ja sen pudotus on noin 0,9 metriä.[11] Sen leveä matalahko uoma, jossa on isoja kiviä ja syviä monttuja, tarjoaa ottipaikkoja kalastajille. Kellankoski on 50–60 metriä leveä ja noin 600 metriä pitkä. Pääkoski on siitä puolet eli 300 metriä pitkä ja sen pudotus on 2,9 metriä.[11] Se on karu ja niukkakasvuinen koski, joka kuohuu komeasti yläosiltaan ja rauhoittuu hiljalleen alajuoksua kohti. Koskeen on rakennettu kalastuslaitureita pyyntiä helpottamaan erityisesti taimenen pyyntiä.lähde?
Korholankosket
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korholankosket ovat Konneveden ja Hankasalmen rajalla sijaitseva joki ja koskiketju Vanginveden ja Kynsiveden välissä. Joki sijaitsee Konneveden ja Hankasalmen rajalla. Se on 1,3 kilometriä pitkä ja se putoaa noin 2,1 metriä.[12][13]
Ylin koski on Yläinen, joka on noin 150 metriä pitkä [12]. Seuraavaksi tulee 700 metrin jälkeen Keskinen, jota kutsutaan myös Korholankoskeksi. Se on 250 metriä pitkä (kartasta 350 metriä [13]) ja sen pudotus on noin 0,6 metriä.[11] Alin koski on Hannulankoski, jonne on matkaa kilometrin leventyvän jokiuoman jälkeen. Kosken pituus on 150 metriä (kartasta yli 200 metriä [13]) ja pudotus 0,5 metriä.[11]
Korholankosket ovat Keski-Suomen maakunnan neljänneksi suurin rakentamaton koskialue.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Niskanen, Markku: Sähköä villin taimenen ehdoilla energiauutiset.fi. 30.10.2017. Energiateollisuus ry. Viitattu 8.8.2023.
- ↑ Kellankosken Voima Oy asiakastieto.fi. Helsinki: Suomen Asiakastieto Oy. Viitattu 8.8.2023.
- 1 2 Rautalammin reitti | Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry skvsy.fi. 31.12.2013. Arkistoitu 9.4.2021. Viitattu 9.4.2021.
- 1 2 Konneveden kunta | Konneveden kosket www.konnevesi.fi. Arkistoitu 14.8.2019. Viitattu 14.8.2019.
- ↑ Mustonen, Antti: 3000 asukkaan kunta sijoitti miljoonia seitsemään koskeen: työttömyyden uskotaan laskevan ja yritystoiminnan virkistyvän Kauppalehti. Viitattu 14.8.2019.
- ↑ Jimmy Carter Suomessa mtvuutiset.fi. 8.7.1997. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ Explories: Kekkosen kalavesillä – Siikakoski - Rautalammin museo - Explories explori.es. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ ”Siikakosken alue”, Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016. Kohdeluettelo, s. 81. keskisuomi.fi, 2016?. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 11.2.2026.
- ↑ Siikakoski, Konnevesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.8.2023.
- ↑ Kellankoski, Konnevesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.8.2023.
- 1 2 3 4 5 Koski-inventointi, s. 69–70. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF).
- 1 2 Hannulankoski, Konnevesi & Hnakasalmi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.8.2023.
- 1 2 3 Kellankoski, Konnevesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.8.2023.
