Metonymia
Metonymia on kielikuva, jossa sana korvataan siihen liittyvällä ilmauksella.[1] Metonymia on nimityksen vaihtoa, jossa esimerkiksi syy asetetaan seurauksen tilalle, omistaja omistetun tilalle ja abstrakti konkreettisen tilalle. Esimerkiksi ”uutinen kohautti koko maata” tarkoittaa ”koko maan asukkaita” ja ”olen lukenut Mika Waltaria” tarkoittaa ”Mika Waltarin teoksia”.[2]
Metonymiassa merkityksen siirto tapahtuu läheisyyden tai asiayhteyden perusteella: ”Valkoinen talo vaikenee” merkitsee, ettei Yhdysvaltain presidentti aio kommentoida.[3]
Kirjallisuuden historiassa metonymiaa on käytetty kiertoilmausten muodostamiseen.[1] Poliittisessa retoriikassa metonymiaa voidaan käyttää esimerkiksi viholliskuvien luomiseen.[4] Vihjailevassa rasistisessa puheessa metonymia liittyy ihmisryhmien epäinhimillistämiseen, esimerkiksi arabeista puhutaan ”rättipäinä”.[5] Sukupuolentutkija Malin Grahn-Wilder katsoo, että ihmisten rinnastaminen metonymisesti esineisiin edistää ajattelua, jossa ihmisiä ei enää nähdä ihmisinä.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Metonymia Tieteen termipankki. Viitattu 21.4.2026.
- ↑ Runouden sanastoa (Lähteenä Unto Kupiainen: Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet. Helsinki: WSOY, 1964. Internet Archive) Kielikeskus, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 12.4.2009.
- ↑ Kantokorpi, Mervi: Metonymia siirtää merkityksen. Helsingin Sanomat, 11.4.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.4.2026.
- ↑ Szilágyi, Anna: Propaganda, Disinformation, and the Power of Words: Media and Language Use: A Guide For Journalists (PDF, s. 4–6) Get The Trolls Out! Project. Viitattu 21.4.2026. (englanniksi)
- ↑ Pfeiffer, Deirdre & Hu, Xiaoqian: Racial Code Words: A Technology of Racialization and Racism (PDF, s. 15) 1/2023. Association of American Law Schools. Viitattu 21.4.2026. (englanniksi)
- ↑ Paukkeri, Marica: ”Säkki on asia, jota voi heitellä ja kohdella kuin esinettä” – Tutkija: Naisiin kohdistuvalla rasismilla ei paranneta naisten oikeuksia Yle uutiset. 19.7.2023. Viitattu 8.4.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jääskeläinen, Petri: Kielen ja ajattelun metonymioita. Arvio kirjasta Klaus-Uwe Panther & Günther Radden (toim.) Metonymy in language and thought. Virittäjä 3/2002. (PDF)
