close
Siirry sisältöön

Mustikkamaa

Wikipediasta
Puutarha ja vanha mökki Mustikkamaalla.
Vuoden 2009 ilmakuva Kulosaaresta idästä nähtynä, vasemmalla Mustikkamaa.

Mustikkamaa (ruots. Blåbärslandet) on noin 36 hehtaarin laajuinen, viheralueena oleva saari Helsingin keskustan itäpuolella. Se sijaitsee Kruunuvuorenselän pohjoisosassa Kulosaaren ja Korkeasaaren välissä. Yhdessä viereisen Korkeasaaren ja muutamien pienempien saarten kanssa se muodostaa Mustikkamaa-Korkeasaari-nimisen kaupunginosan.

Mustikkamaa avokallioineen ja metsineen on monipuolinen virkistysalue tiiviisti rakennetun Kalasataman vieressä. Saarelle johtaa mantereelta kaksi siltaa: Kulosaaresta vuonna 1964 rakennettu tieliikennesilta sekä Kalasatamasta vuonna 2016 rakennettu pyöräilyn ja jalankulun Isoisänsilta.[1] Ennen siltojen rakentamista Mustikkamaalle oli vesiliikenneyhteys Hakaniemenrannasta, mutta se ei ole enää käytössä.[2]

Silta Mustikkamaalta Korkeasaareen valmistui vuonna 1974, ja uusittiin vuonna 2003.[3][4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustikkamaan kesäravintola 1920-luvulla.

Mustikkamaa on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa kaupungin perustamisesta saakka, jolloin Kustaa Vaasa lahjoitti sen kaupungille samoin kuin läheiset Sompasaaren ja Korkeasaaren. Nämä saaret sijaitsivat tuolloin Vantaanjoen suulle perustettuun kaupunkiin johtavan vesiväylän varrella.

Mustikkamaan läntinen kärki tunnetaan nimellä Isoisänniemi. Se on saanut nimensä niemellä asuneen kalastaja Viktor Wilhelm Wickmanin (1844–1917) mukaan. Nimen antoivat Wickmanin jälkeläiset. Yksi hänen lapsistaan perusti Mustikkamaan koillisosassa sijaitsevan Hopeasalmen telakan.[1]

1860-luvulla Mustikkamaan länsipuolelle perustettiin Sörnäisten satama, ja Mustikkamaata pidettiin pitkään sataman mahdollisena laajentumisalueena.[5] 1893 veneenrakentaja K.O. Fagerlund perusti ensimmäisen telakkansa Mustikkamaalle.[6] Vielä 1910-luvulla Mustikkamaasta suunniteltiin paikkaa laivanrakennusteollisuudelle ja veneveistämölle, kunnes vuonna 1920 saaresta muodostettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä kansanpuisto.[7] Nykyisin siitä käytetään nimitystä ulkoilupuisto.

Nimitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren alkuperäinen nimi oli Blåbergslandet, koska sen kalliot näyttivät sinisiltä sateen jälkeen. Tämän vuoksi saaresta käytettiin 1900-luvun alussa suomeksi nimeä Sinivuorenmaa. Nimi kuitenkin korruptoitui muotoon Blåbersholmen, ja myös Mustikkamaan ja Kulosaaren välisestä salmesta (nykyisestä Hopeasalmesta) on käytetty nimeä Blåberssundet. Marjojen nimet Uudenmaan vanhassa paikannimistössä ovat harvinaisia, mikä puoltaa ajatusta nimen alkuperäisestä muodosta.[8][9]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustikkamaalla on ulkoiluteitä, uimaranta, venesatama, koripallokenttä, neljä tenniskenttää.[10][11] Mustikkamaalla toimii kesäteatteri, jonka näytöksistä vastaa Ylioppilasteatteri. [12]

Vuonna 1921 Helsingin työväenyhdistys rakensi saareen kesäravintolan, joka on toiminnassa edelleen. [13] Entisessä Telakanvartijan talossa sijaitsee nykyisin kahvila. [14] Mustikkamaan rannalla on myös kelluvana kesäkahvilana toimina entinen torpedovene. [15][16] Muusikko Olavi Uusivirta remontoi saarella sijaitsevan lippakioskin kesäkahvilaksi ja terassiksi vuonna 2025.[17][18]

Mustikkamaalle avattiin vuonna 2014 pääkaupunkiseudun ensimmäinen kiipeilypuisto. [19] Sompasauna muutti Mustikkamaalle kesällä 2025. [20][21]

Korkeasaaren eläintarhan sisäänkäynti ja lipunmyyntirakennus sijaitsivat Mustikkamaalla vuoteen 2025 saakka, mutta Kruunusiltojen rakentamisen myötä lipunmyynti siirtyi Korkeasaaren puolelle. [22][23]

Saaren Kulosaaren-puoleisella rannalla on laaja pysäköintialue. Mustikkamaalle johtaa myös Rautatientorilta bussilinja 16, joka kuitenkin lopetetaan elokuussa 2026 tippuneiden käyttäjälukujen vuoksi.[24]

Varastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustikkamaan alla sijaitsee kolme vuonna 1982 louhittua luolaa, joissa varastoitiin polttoöljyä vuoteen 1999 asti. Helen rakennutti kahteen yhdistettyyn luolaan Suomen suurimman kaukolämpövaraston.[25] Vesijohtovedellä täytettävä lämpövarasto otettiin käyttöön kesällä 2021.[26]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Hakkarainen, Kaisa: HS vei ”isoisän” jälkeläisen kaupungin odotetuimmalle sillalle (Maksullinen artikkeli) 1.6.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.2.2021.
  2. ↑ Vesiliikenne lähisaarille | Helsingin kaupunki historia.hel.fi. 18.9.2024. Viitattu 21.4.2026.
  3. ↑ Kuva: Sanoman arkisto: HS 50 vuotta sitten 26.1.1972 | Silta Korkeasaareen valmis syksyllä Helsingin Sanomat. 26.1.2022. Viitattu 21.4.2026.
  4. ↑ LYHYESTI | Korkeasaaren uusi silta valmistui Helsingin Sanomat. 25.11.2003. Viitattu 21.4.2026.
  5. ↑ Mustonen, Pertti: Satama – Sitkeä taistelu yhteishyvän puolesta, s. 25. Helsingin satama, 2009. ISBN 978-952-223-187-1
  6. ↑ MUSTIKKAMAAN TELAKAT - Sails and Sea www.sailsandsea.fi. Viitattu 21.4.2026.
  7. ↑ Hakkarainen, Helena & Putkonen, Lauri: Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, s. 91. Helsingin kaupunginmuseo, 1995. ISSN 1238-9870 ISBN 951-772-725-9
  8. ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970
  9. ↑ Ville Hartikainen: Tieteen ja taiteen rajalla. Historian professori Henrik Meinanderille jokainen valmistunut kirja on päättynyt rakkaussuhde. Helsingin Sanomat, 19.5.2020, s. B 11. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 20.5.2020.
  10. ↑ Mustikkamaa | Helsingin kaupunki www.hel.fi. 23.3.2023. Viitattu 21.4.2026.
  11. ↑ Korkee Mustikkamaa - the first high ropes course in Helsinki korkee.fi. 18.2.2023. Viitattu 21.4.2026.
  12. ↑ Teatteri Ylioppilasteatteri. Viitattu 21.4.2026.
  13. ↑ Kansan puistot Suomen Latu. Viitattu 21.4.2026.
  14. ↑ Silversund Cafe & Terrace | Mustikkamaa | Kahvila ravintola terassi | Helsinki Silversund Cafe & Terrace. Viitattu 21.4.2026.
  15. ↑ Torpedo Terracen tarina – Torpedo Terrace saarenoma.fi. Viitattu 21.4.2026.
  16. ↑ Café Torpedo Café Torpedo. Viitattu 21.4.2026.
  17. ↑ Sarianne Tähtivaara: Muusikko Olavi Uusivirta avaa ravintolan Helsinkiin Ilta-Sanomat. 18.3.2025. Viitattu 21.4.2026.
  18. ↑ Kaisa Paavilainen: Ravintola Lipan suosio yllätti Olavi Uusivirran ja Hilma Kotkaniemen – ruoka ja juoma loppuivat kesken Avec. 24.6.2025. Arkistoitu 11.10.2025. Viitattu 21.4.2026.
  19. ↑ Seikkailupuisto Korkee avattiin Helsingin Mustikkamaalle Rantapallo. 12.8.2014. Viitattu 21.4.2026. (englanniksi)
  20. ↑ Katriina Kallioinen: Sompasauna - Etusivu new.sompasauna.fi. Viitattu 21.4.2026.
  21. ↑ Helsingin Sompasaunan betonikenttä vaihtui Mustikkamaan luontoon ja hiekkarantaan – kiukaat ovat jälleen kuumina Yle Uutiset. 24.6.2025. Viitattu 21.4.2026.
  22. ↑ Korkeasaaren lipunmyyntipisteenä tunnettu Mustikkamaan paviljonki hiljeni – kaupunki etsii uutta vuokralaista Yle Uutiset. 5.12.2025. Viitattu 21.4.2026.
  23. ↑ Korkeasaaren uusi sisäänkäyntirakennus aukeaa Korkeasaari. 21.11.2025. Viitattu 21.4.2026.
  24. ↑ Näin HSL:n joukkoliikenne kulkee 2025-2026 HSL.fi. Viitattu 21.4.2026.
  25. ↑ Suomen suurimman lämpövaraston rakentaminen Mustikkamaalle alkaa 10.10.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 12.10.2018.
  26. ↑ Juuti, Petteri: Maalämpö toi lämpövaraston pyykkitupaan, energiayhtiö rakentaa omansa kallioluolaan Yle Uutiset. 2.7.2021. Viitattu 11.3.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mustikkamaa Wikimedia Commonsissa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mustikkamaa&oldid=23955941”