turkkuri
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]turkkuri (6)
- henkilö, joka valmistaa, huoltaa ja korjaa turkkeja ja turkisasusteita asiakkaalle tilauksesta tai liikkeeseen myytäväksi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪urkːuri/
- tavutus: turk‧ku‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | turkkuri | turkkurit |
| genetiivi | turkkurin | turkkurien turkkureiden turkkureitten |
| partitiivi | turkkuria | turkkureita turkkureja |
| akkusatiivi | turkkuri; turkkurin |
turkkurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | turkkurissa | turkkureissa |
| elatiivi | turkkurista | turkkureista |
| illatiivi | turkkuriin | turkkureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | turkkurilla | turkkureilla |
| ablatiivi | turkkurilta | turkkureilta |
| allatiivi | turkkurille | turkkureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | turkkurina | turkkureina |
| translatiivi | turkkuriksi | turkkureiksi |
| abessiivi | turkkuritta | turkkureitta |
| instruktiivi | – | turkkurein |
| komitatiivi | – | turkkureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | turkkuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- turkkuri Kielitoimiston sanakirjassa
