Suurin osa suomalaisista käyttää päivittäin laitetta, jonka teknologia on pysynyt melko samanlaisena monta sataa vuotta. Kyse on silmälaseista, joita käyttää noin 70 prosenttia suomalaisista.
Nyt Espoon Keilaniemessä kehitetään laseja, jotka saattavat mullistaa meidän tapamme katsella maailmaa.
Startup-yritys Ixi rakentaa itsestään tarkentuvia silmälaseja. Kyseessä ovat kaksiteholasit, joissa lähinäköominaisuus aktivoituu vain silloin, kun käyttäjä sitä tarvitsee. Perinteisissä moniteholaseissa lähinäön korjaus tapahtuu pienellä alueella linssin alaosassa.
Ixin lasit ovat herättäneet viime kuukausina paljon kiinnostusta. Laseista ovat kirjoittaneet niin BBC kuin teknologiasivusto CNET. Toissa viikolla amerikkalainen uutiskanava CNN:n haastatteli yhtiön toimitusjohtajaa Niko Eideniä suorassa lähetyksessä. Teknologiajulkaisu Engadget nosti yhtiön linssin tammikuun alussa järjestettyjen CES-kuluttajaelekroniikkamessujen parhaaksi nousevaksi teknologiaksi.
Ixin laseissa lähinäköominaisuus ilmestyy laseihin vain silloin, kun käyttäjä katsoo lähelle. Tämä tapahtuu katseen seurannan ja linsseihin ujutetun nestekidekerroksen avulla. Kun lasien sensorit havaitsevat, että käyttäjä tarkentaa katseensa lähelle, nestekidekerroksen ympärillä oleva sähkökenttä aktivoituu ja muuttaa kiteiden asentoa.
Tämä tapahtuu parhaimmillaan muutamassa kymmenessä millisekunnissa, kun silmällä kestää tarkentaa muutama sata millisekuntia.
Akun loppuminen ei tee laseista käyttökelvottomia, mutta niistä tulee yksiteholasit eli lähinäön korjaus ei ilman akkua toimi.
Ixin tuotekokemuksesta vastaava johtaja Mikko Ahlström kertoo alla olevalla videolla, miten yrityksen kehittämät silmälasit toimivat:
Viidenkymmenen kilon laite kutistettiin muutamaan grammaan
Ixi sai alkunsa keväällä 2021. Tuolloin startupin nimi oli Pixieray, joka myöhemmin tiivistyi kolmeen kirjaimeen.
Ixin perustajista löytyy muutama virtuaalitodellisuuslaseja kehittävän Varjon entinen avainhenkilö. Toimitusjohtaja Niko Eiden on yksi heistä.
Kokemus optiikasta ja puettavien laitteiden valmistamisesta tuli tarpeeseen. Silmälasien kehittäminen uudelle tasolle vaati useamman ongelman ratkaisua.
Ensinnäkin yrityksen piti kehittää automaattisesti tarkentava linssi. Adaptiivinen linssi ei itsessään ole uusi keksintö, mutta sen saaminen toimimaan luotettavasti ja laadukkaasti vaati paljon työtä.
– Eihän niistä ensimmäisistä linsseistä voinut edes katsoa läpi ja vaati aika paljon mielikuvitusta ja uskoa, että kyllä me tämä taklataan, Eiden kertoo.
Toinen haaste oli saada silmän seurantateknologia siihen pisteeseen, että tarkennus saatiin toimimaan luotettavasti.
Ja lopulta tämä kaikki piti saada mahtumaan silmälaseihin.
– Meillä oli ensimmäisiä linssejä varten puolentoista metrin hylly täynnä elektroniikkaa, joka painoi 50 kiloa. Se tarvittiin, että pystyimme ajamaan sitä linssiä, Eiden kertoo.
Hän muistelee esitelleensä linssiajuria sijoittajille.
– He katsoivat minua, että eikö tämän pitäisi olla vähän pienempi?
Nyt ajuri on saatu kutistettua neljän neliömillimetrin alueelle silmälasien nurkkaan. Painoa Ixin laseilla on 22 grammaa eli saman verran kuin tavallisilla asetaattisangoilla.
Suomalaiset tykkäävät rakentaa laitteita
Jos Ixi onnistuu mullistamaan silmälasimarkkinat, siitä tulee yksi yritys lisää menestyvien suomalaisten laitevalmistajien listaan. Listalta löytyvät Varjon lisäksi esimerkiksi älysormusyhtiö Oura, satelliittiyhtiö Iceye, matkapuhelinvalmistaja HMD Global ja kvanttitietokonetta rakentava IQM.
Piilaakson ikoninen pääomasijoittaja Marc Andreessen kirjoitti viisitoista vuotta sitten, miten ohjelmistot syövät maailman. Suomessa tätä näkemystä ovat toteuttaneet useat peliyhtiöt ja esimerkiksi ruokalähettiyhtiö Wolt.
Samaan aikaan rautaosaaminen on kuitenkin pysynyt vahvana.
– Suomalaiset ovat tykänneet aina rakentaa laitteita, sanoo pääomasijoittaja Timo Ahopelto.
Ahopelto on toinen pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajista. Lifeline on tehnyt sijoituksia muun muassa Ouraan, Varjoon ja Iceyehin, ja se on yksi Suomen merkittävimmistä startupeihin sijoittavista rahastoista. Ixiin yhtiö ei ole sijoittanut.
Ahopelto katsoo, että suomalaisten laiteosaamisen taustalta löytyy kaksi yhtiötä: sykemittauksen pioneeriyritys Polar ja matkapuhelinmarkkinoita aikoinaan hallinnut Nokia. Näissä yhtiöissä moni startup-johtaja on hankkinut osaamisensa alihankintaketjuista ja komponenttien ostamisesta.
Eiden on yksi näistä johtajista. Ennen Varjoa hän työskenteli pitkään Nokialla muun muassa kamerapuhelinyksikön johtajana.
– Totta kai me saimme sieltä valtavasti oppia siitä, miten tehdään tuotteita volyymilla, miten niitä pitää testata, että ne ovat luotettavia ja kestävät kentällä, minkälainen logistiikkaketjun pitää olla ja minkälainen alihankintaverkosto on olemassa, Eiden listaa oppeja.
Nokian suuruuden päivistä alkaa olla jo kaksikymmentä vuotta. Yhteys startup-kentän ja entisen matkapuhelinjätin välillä alkaa hiipua. Eiden pitääkin tärkeänä, että opit siirtyvät seuraavalle sukupolvelle.
– On tosi kiva, että meillä on jonkin verran täällä myös nuorisoa, jolle me voimme opettaa, miten tuotteita tehdään, Eiden sanoo.
Oma laboratorio nopeuttaa kehitystyötä
Ahopellon kommentti suomalaisten mieltymyksestä laitteiden rakentamiseen konkretisoituu Ixin toimitilojen kellarissa, josta löytyy kaksi laboratoriota.
Aluksi yhtiö oli muiden linssivalmistajien armoilla, mikä tarkoitti sitä, että yhden prototyypin hankkimisessa saattoi kulua kolme kuukautta. Piti piirtää kuvia ja pyytää tarjouksia. Ja koska kehitystyö perustuu pienten parannusten tekemiseen ja toistoihin, tämä toimintamalli osoittautui nopeasti mahdottomaksi.
Eiden kertoo, että yhtiö päätti rakentaa omat laitteet optiikan kehittämiseen ja testaamiseen. Nyt se pystyy valmistamaan linssinsä yksitellen alusta loppuun.
– Jos jollakin on joku tarve esimerkiksi optiselle testitelineelle, niin voin mennä alakertaan ja tehdä sen parissa tunnissa ja lyödä osa optiikkasuunnittelun käteen, Eiden kuvailee.
Tämä tarkoittaa sitä, että uuden linssin toimitusaika on kutistunut kuukausista vuorokauteen.
Nyt Ixin tuotekehitystilat ovat täynnä laitteita. Yhdessä huoneessa kehitetään linssit, toisessa kootaan prototyyppejä ja kolmannessa tehdään kokeita.
Koska kyseessä on kuluttajatuote, lasien käyttökestävyyden testaamista varten on rakennettu yksi huone.
Siellä yksi kone kääntelee lasien sankoja tuhansia kertoja. Sen vieressä on iso uunia muistuttava kuutio, jonka sisällä testataan linssien toimintaa kylmässä ja kuumassa.
Pakastin-uunin edessä on pelkästään puusta valmistettu pöytä, jonka päällä laseille annetaan 20 000 voltin sähköisku, joka lasien pitäisi kestää ilman nollaantumista.
Yhdessä nurkassa pyörii laatikkomainen laite, joka simuloi lasien pudotusta metrin korkeudella. Ennen Keilaniemeen päätymistä tässä pömpelissä putoilivat Nokian matkapuhelimet.
Tekoäly mullistaa ohjelmistot ja tekee laitteista taas
Pääomamarkkinoilla laitteita valmistavat startupit ovat pitkään olleen lapsipuolen asemassa, kun sovelluskehittäjät ovat kahmineet valtaosan rahoituksesta.
Ohjelmistojen etuna on skaalautuvuus. Kun ohjelmisto on kerran kehitetty, jokainen uusi asiakas on käytännössä puhdasta voittoa. Laitevalmistajilla ei ole samaa etua, sillä jokaiselle asiakkaalle pitää valmistaa… noh, se laite.
Ahopelto arvelee, että siinä missä ohjelmistofirmalle löytyy kymmenen sijoittajaa, laitevalmistaja saa tyytyä kolmeen tai neljään sijoittajaan. Tämä johtuu osittain siitä, että menestyvä laiteyritys vaatii sijoittajalta enemmän rahaa ja pitkäjänteisyyttä.
– Suomi on itse asiassa aika hyvä paikka kasvattaa tällaisia hyvin monimutkaiseen teknologiaan perustuvia laitefirmoja, koska täällä on pitkäjänteisyyttä ja kykyä odottaa enemmän kuin vaikka Piilaaksossa, Ahopelto pohtii.
Pitkäjänteisyyden merkitys on noussut esille tekoälyhuumassa. Edellisen kahden vuoden aikana useampi startup on yrittänyt murtautua laitemarkkinoille tekoälyn avulla. Kuluttajat on yritetty saada innostumaan tekoälypinneistä ja -riipuksista.
Yksikään laite ei ole vielä ottanut tuulta alleen.
Ohjelmistopuolella tekoäly on sen sijaan lähtenyt lentoon, ja tämä alkaa näkyy Eidenin mukaan sijoittajien suhtautumisessa. Ohjelmistokehittämisestä on tullut paljon arvaamattomampaa.
– Jos mietitään, että me olemme neljä ja puoli vuotta tehneet perustavaa tutkimusta ja luoneet stabiilin pohjan, jonka päällä tätä tuotetta tehdään. Ja sitten jos mietitään tekoälyä, niin mitä tahansa voi tapahtua yhdessä viikossa, Eiden kertoo.
Tekoälyn aikakaudella yksittäinen ohjelmisto-startup voi muuttua yhdessä yössä menestystarinasta yhdeksi ominaisuudeksi suuremman yhtiön ohjelmistossa. Näin on käynyt lukuisille tekstinhuolto-ohjelmille ja kuvankäsittelysovelluksille.
Toisaalta Eiden muistuttaa, että myös Ixin tuotteesta puolet on ohjelmistoa ja algoritmia. Tässä suomalaista startupia auttaa pohjolan vanha peliskene, josta ammentaa ohjelmisto- ja grafiikkaosaamista.
– Suomi on aika hauska paikka, että meillä on se Nokia-osaaminen tuotteen tekemisestä ja sitten meillä on tosi kova grafiikkaosaaminen pelipuolelta ja kun näitä pystyy yhdistämään, niin saadaan kilpailukykyinen ja uniikki tuotekonsepti, jolle ainakin vielä löytyy maailman parhaat osaajat ihan tästä läheltä.
