Ilomantsin lukioon haki kevään yhteishaussa vain yksi oppilas. Itärajan pieni lukio kuvastaa pienten oppilaitosten vaikeaa tilannetta, joka huolestuttaa Suomen lukiolaisten liittoa. Liitto vaatii, että valtio estää hallitsemattoman lakkautuskierteen ja laatii kansallisen varautumissuunnitelman.
Ilomantsissa lukion tulevaisuus mietityttää sekä oppilaita ja opettajia. Tällä hetkellä lukiossa opiskelee 20 nuorta ja yksi aikuislukiolainen. Ensi syksynä määrä laskee 15 lukiolaiseen.
Kiira Jeskanen opiskelee Ilomantsin lukiossa ensimmäistä vuotta.
– On tosi surullista, että lukio saattaa lakata kokonaan. Onko täällä Ilomantsissa kohta yhtään nuoria jäljellä.
Jeskanen pelkää, saako lukion käydä loppuun asti. Viime syksynä Ilomantsissa aloitti vain viisi lukiolaista.
Syksyllä opintonsa aloittava oppilas ei saa omaa luokkaa eikä luokanvalvojaa. Opetus räätälöidään. Tarjolla on etäkursseja ja opintoja yhdessä toisen vuosikurssin kanssa.
– Ajatus on, että hän saisi aloittaa opinnot täällä ja tietysti jatkaakin, mikäli saamme seuraavana vuonna opiskelijoita, kertoo rehtori Päivi Neuvonen.
Opetuksen lisäksi myös kaikki muu on mukautettava oppilasmäärään. Penkkarit ja vanhojen tanssit järjestetään koko koulun voimin.
– Esimerkiksi meidän vanhojen tanssit järjestettiin tänä vuonna ykkösten ja kakkosten kanssa porukassa. Kokemus oli ihan superihana, Meeri Kontturi iloitsee.
Pienet lähilukiot helpottavat oppivelvollisuuden suorittamista
Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietari Meriläinen varoittaa, että tilanne voi pahentua valtakunnallisesti. Liitto vaatii valtiolta kansallista varautumissuunnitelmaa.
– Pelkona meillä on, että iskee täysin hallitsematon lukioiden lakkauttaminen, mikä vaikeuttaisi merkittävästi lakisääteisen oppivelvollisuuden suorittamista, Meriläinen sanoo.
Pienten lukioiden oppilaskato johtuu ensisijaisesti väestörakenteen muutoksesta. Esimerkiksi Ilomantsissa yli 60 prosenttia asukkaista on eläkeikäisiä.
Ilomantsin nuorista valtaosa hakeutuu lukion sijaan ammatilliseen koulutukseen, ja lukioon pyrkii keskimäärin vain kolmasosa. Nyt moni heistäkin hakeutuu lähikaupunkiin Joensuuhun.
Opiskelijavajetta pahentaa, että hallitus päätti määrätä lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Monissa pienissä lukioissa on opiskellut kansainvälisiä opiskelijoita.
Kultakuntaan voisi sopia erikoislukio
Suomen lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila näkee tilanteen kuitenkin vähemmän uhkaavana kuin lukiolaisia edustava Meriläinen. Yhdistykseen kuuluu hieman yli 180 pientä alle 150 oppilaan lukiota.
– Pienet lukiothan ovat kunnanvaltuustonsa silmäterä. Lakkautusmäärä on todella pieni, jos verrataan esimerkiksi kyläkouluihin, Mattila toteaa.
Viimeisen viiden vuoden aikana kolme lukiota on sulkeutunut lopullisesti. Opetushallituksen tilastojen mukaan Suomessa toimii alle 50 lukiota, joiden oppilasmäärä on alle 60 oppilasta.
Mattila uskoo, että seuraavat kaksi vuotta ovat kriittisiä monille pikkulukioille. Syynä hän pitää kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuja. Ratkaisuksi pienten lukioiden pelastamiseksi on nostettu seudullinen yhteistyö sekä erikoistuminen ja markkinointi. Myös ulkomaiset opiskelijat nähdään vaihtoehtona, vaikka lukuvuosimaksut tuovatkin haasteita.
llomantsissa kunta on selvittänyt lukiokoulutusta jo kaksi kertaa, ja kehittämistyöryhmä pohtii jälleen keinoja lukion pelastamiseksi.. Vaihtoehtoja ovat erikoistuminen esimerkiksi karjalan kieleen ja kulttuuriin, matkailuun jopa kaivoksiin, sillä Ilomantsissa on kultakaivos.
