LVIV Globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa on puolivälissä luentoa, kun opiskelijoiden puhelimet alkavat hälyttää
Lvivin polyteknisen yliopiston käytävällä kaikuu ohjeistus siirtyä pommisuojaan.
Hetkeä aiemmin Tampereen yliopiston apulaisprofessori Kullaa oli puhunut arktisen alueen jännitteistä, Euroopan turvallisuudesta ja suurvaltojen politiikasta. Nyt Venäjän drooneja on havaittu Lvivin alueen ilmatilassa.
Opiskelijat eivät kuitenkaan hätäänny, eikä myöskään heidän vieraileva luennoitsijansa.
– No niin, te menette ensin, minä tulen viimeisenä, suomalaisprofessori ohjaa.
Luokkahuone tyhjenee nopeasti.
– Kun ilmahälytys tulee, siirrymme aika järjestelmällisesti suojaan, Kullaa sanoo.
Viidessä minuutissa koko ryhmä on siirtynyt yliopiston alla sijaitsevaan tunneliin. Betoninen käytäväverkosto rakennettiin jo Neuvostoliiton aikana ydinsodan varalle. Nyt siitä on tullut osa ukrainalaisten opiskelijoiden arkea.
Pitkä tunneli yhdistää useita rakennuksia toisiinsa. Seinillä on tarkat opasteet siitä, mikä luokka menee mihinkin tilaan. Suojassa on pöytiä, tuoleja, vessoja ja jopa nukkumapaikkoja.
– Tämä on oikeastaan parhaiten järjestetty pommisuoja, jonka olen Ukrainassa nähnyt nimenomaan opetuksen kannalta. Jokainen luokka tietää tarkalleen, mihin mennään, Kullaa kertoo.
– Kaikkialla Ukrainassa tilanne ei ole yhtä hyvä, vaan pommisuojat ja turvallisuusjärjestelyt ovat edelleen puutteellisia.
Videolla Kullaa kertoo, kuinka yliopistossa toimitaan hälytyksen aikana.
Luento jatkuu maan alla
Kun opiskelijat ovat löytäneet paikkansa, luento jatkuu.
Tietokoneet ja powerpointit jäivät yläkertaan, mutta Kullaa ei tarvitse niitä.
– Kun opiskelijat ovat paikallaan, minä vain jatkan luennointia. Pitää olla sen verran ammattilainen, että pystyy pitämään luennon ilman muistiinpanoja.
Kullaa on vierailevana professorina Ukrainassa ja opettaa Lvivin lisäksi myös Kiovassa. Hän on yksi harvoista länsimaisista professoreista, jotka opettavat paikan päällä sodan aikana.
Hän kertoo halunneensa auttaa Ukrainaa tavalla, jonka osaa parhaiten.
– Minulla ei ole lupaa mennä rintamalle taistelemaan enkä voi rahoittaa drooneja, mutta minulla on tietoa. Ajattelin sodan alussa, että se on se, mitä minä voin tehdä.
Yliopistot yrittävät palata normaaliin
Sodan aikana yli 400 Ukrainan 625 korkeakoulusta on vaurioitunut Venäjän iskuissa. 43 yliopistoa on jouduttu siirtämään muualle ja 11 on tuhoutunut kokonaan.
Sodasta huolimatta yliopistot ovat pyrkineet palaamaan lähiopetukseen.
Länsi-Ukrainassa lähellä Puolan rajaa sijaitsevassa Lvivissä hälytyksiä on vähemmän kuin Kiovassa tai Itä-Ukrainassa.
– Kuukausi sitten ohjus osui aivan keskustaan, todella lähelle tätä paikkaa. Kun hälytys täällä tulee, kyse on yleensä oikeasta vaarasta, Kullaa sanoo.
Silti opetusta ei keskeytetä. Se on Kullaan mukaan tärkeää.
– Ukrainassa ei voi opettaa sodan aikana surullisena tai ahdistuneena. Opiskelijoille pitää pystyä tuomaan myös positiivista energiaa ja tunnetta siitä, että tulevaisuus on olemassa.
Suomesta haetaan mallia
Sodan aikana ukrainalaisyliopistot ovat pyrkineet pitämään kansainväliset yhteydet hengissä. Tutkijat ovat varoittaneet, ettei sota saa eristää Ukrainan korkeakouluja muusta Euroopasta.
Monelle opiskelijalle suomalaisprofessorin läsnäolo merkitsee myös muuta kuin pelkkää opetusta.
– Kun eurooppalainen professori tulee tänne sodan aikana, se kertoo meille, ettemme ole yksin, sanoo apulaisprofessori Artem Kokoš Lvivin polyteknisestä yliopistosta.
Useampaa opiskelijaa kiinnostaa erityisesti se, miten Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä Venäjän naapurissa.
– Suomella on ollut vaikea suhde Venäjään, ja myös Ukraina taistelee nyt omasta itsenäisyydestään. Haluan ymmärtää, miten Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä ja rakentamaan vahvan valtion, sanoo kansainvälisiä suhteita opiskeleva Jerena Bila.
Andri Kosatšenko puolestaan kertoo yllättyneensä Kullaan luennosta, jossa käsiteltiin Venäjän ydinkokeiden vaikutuksia arktiseen alueeseen.
– En tiennyt, kuinka paljon ne ovat vahingoittaneet arktisen alueen luontoa, sanoo Kosatšenko.
– Nyt on myös kiinnostavaa se, mitä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ajattelee Grönlannista.
”Huomista ei ole luvattu”
Kullaa sanoo, että opiskelijoiden kohtaaminen on yksi tärkeimmistä syistä palata Ukrainaan yhä uudelleen.
– He ovat tieteellisesti todella kovatasoisia, mutta samalla he ovat aivan uskomattomia persoonia. He tulevat luennoille valmistautuneina, keskellä sotaa.
Sodan pitkittyessä yksi ajatus on kuitenkin alkanut seurata häntä jokaisella matkalla Ukrainaan.
– Ukrainasta on aina paljon vaikeampi lähteä kuin tulla tänne. Mietin, onko tämä ehkä viimeinen kerta, kun opetan täällä.
– Mutta olemme usein todenneet opiskelijoiden kanssa, ettei huomista ole luvattu. Sen me kaikki siinä luokkahuoneessa tiedämme.
