Pitääkö suomalaisten eläkkeitä leikata? Voiko sote-lupauksia rikkoa? Valtiovarainministeriön strategiajohtajan mielestä kaikkea on punnittava uudelleen, jos seuraava hallitus haluaa onnistua noin 10 miljardin säästöissä.
Ensi viikolla alkaa keskustelu seuraavan vuoden valtion budjetista, kun valtiovarainministeriö (VM) julkaisee oman budjettiehdotuksensa.
Samaan aikaan ministeriön historian ensimmäinen strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen, 43, katsoo kauemmas tulevaisuuteen. Hän etsii ratkaisuja ensi hallituskauden valtavaan VM:n arvioimaan 8–11 miljardin sopeuttamisurakkaan.
Tehtävä on vaativa, mutta johtaja näkee valoa tunnelin päässä. Kärkkäinen uskoo, että yhden tai kahden hallituskauden aikana tehdyillä muutoksilla julkinen talous alkaa kukoistaa niin, ettei uusia leikkauksia tai veronkiristyksiä tarvita.
Samaan hengenvetoon Kärkkäinen myöntää, että lähivuosien kyyti on kansalaisille kivinen. Näin voimakas säästäminen väistämättä syö hetkellisesti talouskasvua, hän sanoo.
– Summat ovat niin isoja, että mitään sektoreita ei kannattaisi jättää tarkastelun ulkopuolelle.
Jotta muutos saadaan aidosti tehtyä, Kärkkäinen toivoo seuraavan vaalikauden poliitikkojen istuvan neuvottelupöytään ilman reunaehtoja. Myös pyhiin lehmiin on koskettava, kuten sote-palveluiden palvelulupaukseen tai yritystukiin.
– Kun tarjotaan yksittäisiä vaihtoehtoja ,mistä voitaisiin leikata, kuten vaikka matkustajalaivojen miehistötuet, niin sitten sanotaan, ettei voida sieltä, koska se on huoltovarmuuskysymys.
Hyvinvointivaltiota ei tarvitse kuopata, mutta se, missä, mitä ja miten palveluita on saatavilla, tulee muuttumaan, hän sanoo.
Entäs eläkkeet, pitääkö ne nostaa pöydälle?
– Pitää ehdottomasti olla tarkastelussa mukana. Jo sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Tarkkasanainen virkamies
Paljasjalkainen tamperelainen on silti varovainen lausunnoissaan. Kärkkäistä ei saa sanomaan pahaa sanaa poliitikoista. Eikä varsinkaan lipsauttamaan juuta tai jaata mihinkään lopullisesti. Hän hahmottaa roolinsa taustoittajana. Päätökset kuuluvat poliitikoille, hän muistaa muistuttaa.
– Koen, että olen enemmän poliitikkojen tuki ja sparrailija, kuin vastavoima.
Maaliskuussa kolumnissaan Kärkkäinen painotti VM:n roolia objektiivisena tietolähteenä. Kärkkäiselle objektiivisuus tarkoittaa sitä, että ministeriön tuottama tieto on samanlaisia riippumatta siitä, mikä hallitus on vallassa. Kaiken pitää olla myös avointa, tutkimusasetelmien oletuksista lähtien. Ministeriön arvioita saa ja kuuluu kritisoida.
– Tunnustan, että meillä on asiantuntijavaltaa ja se asettaa meille myös ison vastuun.
Espoossa asuva kolmen lapsen isä astui rooliinsa nykyisen hallituskauden alussa. Viime vuoden alkupuolella hänestä tuli myös ministeriön konserniohjausyksikön päällikkö.
Urasta iso osa on kulunut tutkimuksen parissa. Viime vuosikymmenellä Kärkkäinen aloitti tohtoriopinnot ja vietti aikaa eduskunnassa tutkijana. Hän oli mukana kehittämässä uutta ekonomistipalvelua, joka muun muassa auttaa oppositiota varjobudjettien tekemisessä.
Väitöskirja jäi odottamaan viimeistelyä, kun työelämä veti puoleensa ja Kärkkäinen hyppäsi Nordealle muutamaksi vuodeksi ekonomistiksi. Lopulta sydän veti takaisin julkiselle puolelle.
– Tuntui, että olin aika monta vuotta ollut ulkopuolella kommentoimassa ja halusin käyttää omia taitoja enemmän talouspolitiikan tukemiseen.
Kokemusta talouspolitiikan molemmilta puolilta
Virkamiehenä Kärkkäinen on kriisien muovaama. Ministeriön ovet aukesivat kaksi kuukautta ennen koronaa. Sen jälkeen hän on kulkenut valtion mukana kriisistä toiseen. Helppoja aikoja ei ole uralle mahtunut.
– Tässä on ehtinyt nähdä monta kriisiä. Kriisit ovat sitä, että päätöksiä tehdään nopealla aikataululla ja väistämättä vaillinaisella infolla.
Kokemus on nöyristänyt. Pankille työskennellessään Kärkkäinen kommentoi aktiivisesti päivänpolttavia talouskysymyksiä. Vajaa 10 vuotta sitten Helsingin Sanomat kehui Kärkkäisen tapaa twiittailla.
Politiikan kabinettien ulkopuolelta asiat näyttivät aina yksinkertaisemmilta kuin mitä ne ovat, hän sanoo nyt.
Esimerkiksi vuoden 2022 energiakriisin aikaan moni mietti, miksei tukia kohdisteta suoraan pienituloisille.
– Kun olin itse niitä tukia valmistelemassa, tilanne oli yksinkertaisesti se, ettei sillä aikataululla ollut mahdollista rakentaa sellaista tietojärjestelmää, josta saataisiin se tulotieto.
Iso osa strategiajohtajan työstä on poliitikkojen ajatusten ja kiistojen ennustamista. Sen Kärkkäinen on oppinut kuudessa vuodessa.
– Kun tulee poliittiset neuvottelut, niin arvioita pyydetään hyvin nopealla aikataululla. Eli sitä varten esimerkiksi nyt tehdään töitä ja pohditaan hyvin laajalla skaalalla erilaisia politiikkavaihtoehtoja, mitä meiltä ehkä kysytään hallitusneuvotteluissa arvioina.
Erilaiset luvut, erilainen näkymä
Kun valtiolla on tarjota vain niukkuutta, paljon lokaa kaatuu eittämättä kirstunvartijan niskoille. Hallituksen tarinan mukaan nykyisen kauden aikana on säästetty 10 miljardia, Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) arvion mukaan vain 3,5 miljardia.
Valtiovarainministeriön asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen saaneet käydä selittämässä kansalle lupausten ja todellisuuden kuilua. On näkymätöntä jarrua ja vielä lunastamattomia dynaamisia vaikutuksia.
Kärkkäinen seisoo yhä ministeriön arvioiden takana. Laskelmien lopputulema riippuu pitkälti laskijan määritelmistä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa määritellä vaikkapa brutto- tai nettosäästöjä. Vaikka luku olisi epävarma, se ei tee siitä virheellistä, sanoo Kärkkäinen.
– Jos dynaamisia vaikutuksia ei huomioitaisi ollenkaan, niin se on itse asiassa tosi vahva oletus esimerkiksi siitä, että verotukseen tai sosiaaliturvaan tehtävät muutokset eivät vaikuttaisi mitenkään ihmisten käyttäytymiseen.
Joka tapauksessa dynaamisilla vaikutuksilla perustelu on tulevaisuudessa menneen talven lumia. EU:n sääntöjen vuoksi seuraavan hallituskauden nettosopeutuksessa positiivisia dynaamisia vaikutuksia ei voi enää ottaa samalla tavalla mukaan. On siis tehtävä enemmän suoria säästöjä.
Entä tavoitteet. Onko hallitus epäonnistunut niissä?
– Katsomalla pelkästään nykyisiä talouslukuja en tekisi johtopäätöstä, että hallitus on tavoitteissaan epäonnistunut tai että hallituksen toimet ja niiden vaikutusarviot olisivat menneet pieleen.
Tulevaisuus on suomalaisten käsissä
Jotta Suomi nousee alhostaan ja työttömyysluvut kaunistuvat, tarvitaan maahan lisää uskallusta, Kärkkäinen ajattelee. Kansa ja yritykset ovat jääneet odottamaan parempia ja rauhallisempia aikoja.
– Me elämme yhtäkkiä uudestaan aikaa, jossa suurvallat kilpailevat raaka-aineista, resursseista ja teknologiasta. Voi olla, että sellaista rauhallisempaa hetkeä ei ehkä tulekaan.
Optimistiksi julistautuva Kärkkäinen näkee epävarmat ajat myös tilaisuuksina. Suomella on nopeasti kasvavia yrityksiä kvanttialalla, satelliittialalla, tekoälyn parissa ja drooniteknologiassa. Sähkö on Euroopan halvimpia. Väestö on kouluttaunutta.
Vihreän energian siirtymässä Pohjola on maailman kärkeä. Pelkästään Hormuzinsalmen kriisi on osoittanut, että fossiilisesta energiasta kannattaa pyrkiä irti, Kärkkäinen painottaa.
– Kaivataan valmiutta tehdä investointeja ja hyppäyksiä, vaikka ei oltaisi täysin varmoja, että ne tuottavat.
Entisen kirjakaupan omistajan poikana Kärkkäinen on tietenkin aktiivinen lukija. Viime aikoina käteen on tarttunut kirja jos toinenkin tekoälyä käsittelevä teos. Tekoälystä lukeminen on vähentänyt aiheeseen liittyviä huolia. Työt eivät ole katoamassa mihinkään, hän sanoo.
Lokakuussa valtiovarainministeriö julkaisee virkapuheenvuoronsa, jossa Kärkkäisen mukaan on tarjolla konkreettisia ratkaisuja tulevaisuudelle. Yksi teemoista on tekoälyn hyödyntäminen laajemmin julkisessa hallinnossa.
Vaikka strategiajohtajan työ on pitkälti ongelmanratkaisuja ja teemat ovat toisinaan synkkiä, toistaiseksi Kärkkäinen on tyytyväinen asemaansa. Työ tuntuu merkitykselliseltä.
– Olen sanonut, että voin olla VM:ssä siihen asti, kunnes näen, että on riski kyynistyä.
