tarvitseminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tarvitseminen (38)
- teonnimi verbistä tarvita
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tarvitseminen | tarvitsemiset |
| genetiivi | tarvitsemisen | tarvitsemisten tarvitsemisien |
| partitiivi | tarvitsemista | tarvitsemisia |
| akkusatiivi | tarvitseminen; tarvitsemisen |
tarvitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tarvitsemisessa | tarvitsemisissa |
| elatiivi | tarvitsemisesta | tarvitsemisista |
| illatiivi | tarvitsemiseen | tarvitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tarvitsemisella | tarvitsemisilla |
| ablatiivi | tarvitsemiselta | tarvitsemisilta |
| allatiivi | tarvitsemiselle | tarvitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tarvitsemisena (tarvitsemisna) |
tarvitsemisina |
| translatiivi | tarvitsemiseksi | tarvitsemisiksi |
| abessiivi | tarvitsemisetta | tarvitsemisitta |
| instruktiivi | – | tarvitsemisin |
| komitatiivi | – | tarvitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tarvitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tarvitsemis- | |
