Robottikameroita, tekoälyratkaisuja ja suuret LED-näytöt. Moni asia näyttää täysin erilaiselta, kun TV-nyttin entinen pitkäaikainen uutisankkuri Gunilla Löfstedt-Söderholm astuu ensimmäistä kertaa uuteen tv-studioon, jonka Yle otti käyttöön 9 kuukautta sitten.
Pian tulee täyteen 13 vuotta siitä, kun Löfstedt-Söderholm jätti yhtiön. Hän sai olla 40-vuotisen Yle-uransa aikana mukana välittämässä suomalaisille niin iloisia kuin surullisiakin uutisia. TV-nyttin nykyinen juontaja Veronica Bogomoloff jatkaa tätä työtä.
Ohjelman koko 60-vuotisen historian ajan TV-nyttin ydin, luotettavat uutiset, on säilynyt, vaikka lähes kaikki muu ohjelman ympärillä on muuttunut vuosien varrella.
”Nykyiset lähetykset ovat tasapainoilua perinteiden ja innovaatioiden välillä. Keskitymme edelleen toimittamaan päivän tärkeimmät uutiset tiiviissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa, mutta samalla lähetys on kehittynyt vastaamaan nykykatsojien odotuksia. Yksi suurista muutoksista on puhuttelutapa, joka on nyt rennompi ja saavutettavampi. Panostamme myös studion ja esitystavan dynaamisuuteen ja sitouttavuuteen”, Veronica Bogomoloff avaa.
Uutisten on tunnuttava sekä relevanteilta että läheisiltä, mikä on tärkeää laajan yleisön tavoittamiseksi. Grafiikalla on myös suuri rooli nykyisissä lähetyksissä ja Bogomoloff kertookin, kuinka TV-nytt käyttää aktiivisesti graafisia elementtejä uutissisällön selkeyttämiseen. Tämä on osa laajempaa työtä visuaalisten komponenttien integroimiseksi kerronnan tueksi ja sen tekemiseksi interaktiivisemmaksi.
”TV-nyttillä on edelleen rooli uutisten välittäjänä Suomen ruotsinkielisillä alueilla, Suomessa ja maailmalla. Nykyään kilpailu uutisten kuluttajista ja katsojista on kuitenkin aivan erilaista. Esimerkiksi internetiä ei ollut, kun aloitin TV-nyttissä. Silloin soiteltiin ympäriinsä ja saatiin uutisia maailmalta telexillä, joten tekninen kehitys on ollut todella valtavaa. Silloin toimitukset määrittivät uutispäivän agendan, joten 1980-lukua ei voi verrata vuoteen 2025”, Gunilla Löfstedt-Söderholm nauraa.
Uutisten tehtävä on kontekstoida ja analysoida
Koko mediakenttä on muuttunut radikaalisti 60 vuodessa. Uutisia on nykyään saatavilla ympäri vuorokauden älypuhelimien, sosiaalisen median ja lukuisten digitaalisten alustojen kautta. Tieto leviää reaaliajassa, ja päivityksiä on mahdollista saada sekunteja tapahtuneen jälkeen. Joskus katsojat tietävät uutiset jo ennen toimitusta. Mitä tämä tarkoittaa TV-nyttin kaltaiselle ohjelmalle ja uutistoimituksille?
”Tehtävämme ei ole vain tiedottaa, vaan myös kontekstoida ja analysoida. Maailmassa, jossa uutisiin pääsee käsiksi yhdellä näytön pyyhkäisyllä, TV-nytt tarjoaa paikan, jossa voi saada syvemmän ymmärryksen siitä, mitä tapahtuu ja miksi se on tärkeää. Tämä on yksi julkisen palvelun tärkeimmistä tehtävistä”, Löfstedt-Söderholm sanoo.
Kyse ei ole vain siitä, että kerromme uutisen ensimmäisenä, vaan siitä, että annamme katsojille työkalut ymmärtää uutisia.
Gunilla Löfstedt-Söderholm, TV-nyttin uutisankkuri 1984-2012
”Uskon, että tarve paketoida uutisia suomenruotsalaiselle yleisölle ei koskaan katoa. Teemme myös kovasti töitä ollaksemme koko suomenruotsalaisen yleisön uutislähetys. Svenska Ylellä on toimituksia ympäri maata paikkakunnilla, joissa asuu paljon suomenruotsalaisia, ja jokaisessa lähetyksessä ajattelemme erityisesti sitä, mikä kiinnostaa suomenruotsalaista yleisöä. Pyrimme saamaan mukaan alueellisia juttuja ja onnistumme siinä mielestäni melko hyvin”, jatkaa Bogomoloff.
”Tämähän on maailman paras työ!”
Uutisankkurin työssä mikään päivä ei ole samanlainen. Koko ajan on oltava ajan tasalla ja perillä asioista, sekä paikallisesti että globaalisti.
”Jokaisessa päivässä on omat haasteensa, ja se tekee työstä niin kiehtovaa. Uusiin aiheisiin ja tapahtumiin on aina oltava valmis tarttumaan”, Löfstedt-Söderholm sanoo.
”Kun kerron, mitä teen työkseni, ihmiset tulevat heti uteliaiksi, ja ymmärrän sen. Tämähän on maailman paras työ! Uutistyö seuraa toimittajaa koko ajan, myös vapaalle. Kun palaa takaisin, on tiedettävä, mitä on tapahtunut poissaolon aikana”, sanoo Bogomoloff.
Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että uutistenlukijan rooli edellyttää uskottavuutta, mutta samalla inhimillisyyttä.
”Uutisankkurina oleminen tarkoittaa, että olet henkilö, johon ihmiset luottavat, ja joka välittää uutiset uskottavasti ja selkeästi. Se on aina ollut työmme ydin. Ei voi olla robotti, joka lukee kaiken ilmeenkään värähtämättä”, toteaa Löfstedt-Söderholm.
Nykyään uutisointia hallitsevat usein ikävät ja surulliset tapahtumat. Historiallisesti katsoen suuret uutistapahtumat kuten katastrofit ja kriisit ovat saaneet enemmän näkyvyyttä, ja iloiset uutiset saavat harvoin samanlaista huomiota.
”Vaikeinta ovat äkilliset vaihdokset lähetyksissä. Eli tilanteet, jolloin pitää siirtyä jostain todella surullisesta uutisesta kertomaan jotain positiivisempaa. Mietimmekin paljon uutisten välisiä siirtymiä, kun rakennamme lähetyksiämme. Olemme huolissamme siitä, että ikävät uutiset voivat johtaa siihen, että ihmiset lakkaavat seuraamasta uutisia, se näkyy jo nyt”, Bogomoloff sanoo.
TV-nytt voikin toimia tiedon ylitarjonnan hallitsijana: katsojana ei tarvitse seurata kaikkea koko ajan, vaan saa sen sijaan valmiiksi paketoidut uutiset päivän päätteeksi.
Miltä TV-nytt näyttää 60 vuoden päästä, vuonna 2086?
”Tämä on vaikea kysymys. Kehitys tähän päivään asti on ollut uskomattoman nopeaa ja moniulotteista. Tekoäly tulee todennäköisesti näyttelemään yhä suurempaa roolia tulevaisuudessa, ehkä täällä seisoo tekoäly-Veronica”, Löfstedt-Söderholm nauraa ja toteaa, että todennäköisesti silloin ei ole enää edes televisioita, joita ihmiset katsovat, vaan jotain ihan muuta.
”Mutta tarve tietää, mitä tapahtuu, säilyy. Joku, joka kertoo faktoja, eikä sellaista, mikä on keksittyä”, hän jatkaa.
”Olen luotettavuudesta täysin samaa mieltä. Toivomme, että aina on olemassa paikka, josta suomenruotsalaiset ja suomalaiset tietävät saavansa luotettavia uutisia analyyseineen juuri heille paketoituna. Toivon, että meillä on sellainen vielä 60 vuoden päästäkin”, Bogomoloff toteaa lopuksi.
Tarinoita Ylestä -sarja taustoittaa ja kertoo Ylen monipuolisista osaajista, ohjelmista, kokeiluista ja työarjesta Ylessä. Lue lisää tarinoita Ylestä!
