close
Siirry sisältöön

Akateemikko

Wikipediasta

Akateemikko (ruots. akademiker) on Suomessa arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää erityisen ansioituneille tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuosina 1947–1969 niin sanotussa vanhassa Suomen Akatemiassa oli kaksitoista akateemikon virkaa (neljä luonnontieteellistä, kolme hengentieteellistä, kolme taiteellista, kaksi vaihtuvaa), joiden haltijat velvoitettiin harjoittamaan ja edistämään omaa tieteellistä tai taiteellista alaansa. Vaikka Suomen Akatemia vanhassa muodossaan lakkautettiin vuoden 1970 alussa, saivat silloiset akateemikot pitää virkansa ja palkkaetunsa vanhan lain mukaiseen 70 vuoden eroamisikään saakka.[1] Vuodesta 1972 akateemikko on ollut valtiollinen arvonimi.

Akateemikon viroissa toimineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1948–1969 nimitettiin akateemikon virkaan ja Suomen akatemian jäseniksi yhteensä 23 tieteen ja taiteen edustajaa:[2][1]

AkateemikkoElinvuodetTieteen- tai taiteenalaVirassa
Wäinö Aaltonen1894–1966kuvanveistotaide1948–1964
Yrjö Ilvessalo1892–1983metsätiede1948–1962
Eino Kaila1890–1958filosofia, psykologia1948–1958
Yrjö Kilpinen1892–1959säveltaide1948–1959
V. A. Koskenniemi1885–1962kirjallisuus1948–1955
Rolf Nevanlinna1895–1980matematiikka1948–1965
Onni Okkonen1886–1962taidehistoria1948–1956
Erik Palmén1898–1985meteorologia1948–1968
Yrjö Toivonen1890–1956kielentutkimus1948–1956
A. I. Virtanen1895–1973biokemia1948–1965
Yrjö Väisälä1891–1971geodesia, tähtitiede1951–1961
Alvar Aalto1898–1976arkkitehtuuri1955–1968
Toivo Pekkanen1902–1957kirjallisuus1955–1957
Martti Haavio1899–1973kansanrunoudentutkimus1956–1969
Paavo Ravila1902–1974kielentutkimus1956–1963
Mika Waltari1908–1979kirjallisuus1957–1978
Uuno Klami1900–1961säveltaide1959–1961
Kustaa Vilkuna1902–1980kansatiede1959–1972
Georg Henrik von Wright1916–2003filosofia1961–1986
Joonas Kokkonen1921–1996säveltaide1963–1991
Erkki Laurila1913–1998tekninen fysiikka1963–1983
Erkki Itkonen1913–1992kielentutkimus1964–1983
Sam Vanni1908–1992kuvataide1965–1978

Akateemikon arvonimen saaneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset tieteen akateemikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian hallituksen esityksestä ansioituneelle tutkijalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kuudellatoista (vuoteen 2014 asti kahdellatoista) kotimaisella tieteenharjoittajalla. Ulkomaisten akateemikon arvonimen saajien määrää ei ole rajoitettu.[3]

Kaikkiaan 42:lle suomalaiselle on myönnetty tieteen akateemikon arvonimi.[4] Ainoa tieteen akateemikon arvonimen saanut henkilö, jolla ei ole akateemista tutkintoa eikä tieteellistä uraa, on kirjailija Väinö Linna. Ensimmäinen naispuolinen tieteen akateemikko oli Pirjo Mäkelä, joka sai arvonimen vuonna 2003.

AkateemikkoElinvuodetTieteenalaNimitysvuosi
Eino Jutikkala1907–2006historia1972
Martti Rapola1891–1972suomen kieli1972
Thure Sahama1910–1983geologia1972
Ilmo Hela1915–1976merentutkimus1975
Ilmari Hustich1911–1982talousmaantiede1975
Olli Lehto1925–2020matematiikka1975
Tauno Nurmela1907–1985romaaniset kielet1975
Lauri Posti1908–1988suomalais-ugrilaiset kielet1975
Valentin Kiparsky1904–1983slaavilaiset kielet1976
Olavi Granö1925–2013maantiede1980
Oiva Ketonen1913–2000filosofia1980
Väinö Linna1920–1992historia[5]1980
Heikki Waris1901–1989sosiaalipolitiikka1980
Nils Westermarck1910–2002maanviljelystiede1980
Matti Kuusi1914–1998kansanrunoudentutkimus1985
Pekka Jauho1923–2015fysiikka1987
Nils Erik Enkvist1925–2009yleinen kielitiede1990
Esko Suomalainen1910–1995perinnöllisyystiede1990
Pertti Virtaranta1918–1997suomen kieli1990
Erik Allardt1925–2020sosiologia1995
Jorma K. Miettinen1921–2017kemia1995
Albert de la Chapelle1933–2020lääketiede1997
Olli Lounasmaa1930–2002fysiikka1997
Teuvo Kohonen1934–2021tietojenkäsittelytiede2000
Arto Salomaa1934–2025matematiikka2001
Pirjo Mäkelä1930–2011lääketiede2003
Päiviö Tommila1931–2022historia2004
Anna-Leena Siikala1943–2016folkloristiikka2009
Leena Peltonen-Palotie1952–2010genetiikka2009
Riitta Hari1948–aivotutkimus2010
Risto M. Nieminen1948–fysiikka2014
Irma Thesleff1948–kehitysbiologia2014
Ilkka Hanski1953–2016ekologia2015
Sirpa Jalkanen1954–immunologia2015
Eva-Mari Aro1950–kasvibiologia2017
Markku Kulmala1958–ilmakehäntutkimus2017
Ilkka Niiniluoto1946–filosofia2017
Kari Alitalo1952–syöpäbiologia ja -lääketiede2020
Kaisa Häkkinen1950–suomen kieli2020
Martti Koskenniemi1953–oikeustiede2023
Heli Jantunen1958–elektroniikka2023
Merja Penttilä1956–bioteknologia2023

Ulkomaiset tieteen akateemikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaisia akateemikon arvonimen saaneita ovat olleet seuraavat:[4]

AkateemikkoElinvuodetMaaNimitysvuosi
Mstislav Keldyš1911–1978Neuvostoliitto1974
Johannes Andenaes1912–2003Norja1975
Paul Ariste1905–1990Neuvostoliitto1980
Péter Hajdú1923–2002Unkari1980
Torsten Hägerstrand1916–2004Ruotsi1980
Ancel Keys1904–2004Yhdysvallat1980
Wlodzimierz Kurylowicz1910–1990Puola1980
John C. Wheatley1927–1986Yhdysvallat1980
Georgi Skrjabin1917–1989Neuvostoliitto1981
Anatoli Aleksandrov1903–1994Neuvostoliitto1985
Ragnar Granit1900–1991Ruotsi1985
Guri Martšuk1925–2013Venäjä1985
János Szentágothai1912–1994Unkari1985
Arnold Burgen1922–2022Britannia1990
Hans Fromm1919–2008Saksa1990
Leon Lederman1922–2018Yhdysvallat1990
Birgitta Odén1921–2016Ruotsi1990
Darwin J. Prockop1929–Yhdysvallat1990
Stig Strömholm1931–Ruotsi1990
Ludvig Faddejev1934–2017Venäjä1991
Alfred W. Crosby1931–2018Yhdysvallat1995
Bengt Hultqvist1927–2019Ruotsi1995
Lennart Philipson1929–2011Yhdysvallat1996
William D. Hamilton1936–2000Britannia1996
Sanjit K. Mitra1935–Yhdysvallat2000
Martha Nussbaum1947–Yhdysvallat2000
Richard Peto1943–Britannia2000
Richard Villems1944–Viro2000
Jared Diamond1937–Yhdysvallat2004
Erkki Ruoslahti1940–Suomi/Yhdysvallat[6]2009

Taiteen akateemikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti myöntää taiteen akateemikon arvonimen taideneuvoston esityksestä erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle. Taiteen akateemikkoja voi olla samanaikaisesti korkeintaan yksitoista.[7] Taiteen akateemikon arvonimen ovat saaneet seuraavat taiteenharjoittajat:[8][9]

AkateemikkoElinvuodetTaiteenalaNimitysvuosi
Rabbe Enckell1903–1974kirjailija1972
Joel Rinne1897–1981näyttelijä1972
Tapio Wirkkala1915–1985muotoilija1972
Erik Bergman1911–2006säveltäjä1982
Bertel Gardberg1916–2007muotoilija1982
Oskari Jauhiainen1913–1990kuvanveistäjä1982
Reima Pietilä1923–1993arkkitehti1982
Matti A. Pitkänen1930–1997valokuvaaja1982
Aale Tynni1913–1997runoilija1982
Eeva-Kaarina Volanen1921–1999näyttelijä1982
Rauni Mollberg1929–2007ohjaaja1989
Ernst Mether-Borgström1917–1996taidemaalari1991
Paavo Haavikko1931–2008kirjailija1994[10]
Kain Tapper1930–2004kuvanveistäjä1995
Juha Leiviskä1936–2023arkkitehti1996
Veijo Meri1928–2015kirjailija1998
Vivica Bandler1917–2004teatteriohjaaja1999
Outi Heiskanen1937–2022taidegraafikko2004
Ralf Långbacka1932–2022teatteriohjaaja2004
Jorma Panula1930–kapellimestari2006
Vuokko Eskolin-Nurmesniemi1930–2026tekstiilitaiteilija2007
Aki Kaurismäki1957–elokuvaohjaaja2008[11]
Eija-Liisa Ahtila1959–kuvataiteilija2009[7]
Caj Bremer1929–valokuvaaja2009[7]
Kirsi Kunnas1924–2021kirjailija2009[7]
Marjo Kuusela1946–tanssitaiteilija2009[7]
Hannu Mäkelä1943–kirjailija2016[12][13]
Pirjo Honkasalo 1947– elokuvaohjaaja 2020[14]
Sirkku Peltola 1960– dramaturgi 2023[15]
Kaija Saariaho 1952–2023 säveltäjä 2023[15]
Roi Vaara 1953– performanssitaiteilija 2023[15]
Hilja Grönfors 1952– muusikko 2024[16]
Vilhelm Helander 1941–2025 arkkitehti 2024[16]
Mona Schalin 1954– arkkitehti 2025[17]

Aki Kaurismäen akateemikon arvo poistettiin vuonna 2019 hänen omasta toiveestaan, sillä hän halusi protestoida Suomen hallituksen metsä- ja kaivospolitiikkaa.[18] Tämä on nykyisen järjestelmän aikana ensimmäinen kerta, kun joku on luopunut akateemikon arvosta.[19]

  1. 1 2 ”Suomen Akatemia”, Facta, 15. osa (SIS-SUO), s. 461-462. WSOY, 1985. ISBN 951-0-10236-9
  2. Akateemikot 2004 (PDF) Suomen akatemia. Arkistoitu 2.4.2012. Viitattu 25.11.2008.
  3. Merimaa, Juha: Akateemikkojen määrä kasvaa Hs.fi. 7.4.2014. Viitattu 6.3.2022.
  4. 1 2 Tieteen akateemikot Suomen Akatemia. Viitattu 3.2.2023.
  5. Majander, Mikko: Pohjoismaa vai kansandemokratia? Sosiaalidemokraatit, kommunistit ja Suomen kansainvälinen asema 1944–51, s. 24. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-770-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.2.2026.
  6. Presidentti nimitti kaksi uutta akateemikkoa Yle Uutiset. 12.6.2009. Viitattu 6.3.2022.
  7. 1 2 3 4 5 Suomeen neljä uutta taiteen akateemikkoa YLE Uutiset. 17.4.2009. Viitattu 17.4.2009.
  8. Taiteen edistämiskeskus (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 26.4.2013
  9. Vuokko Nurmesniemestä taiteen akateemikko Helsingin Sanomat. 11.10.2007. Viitattu 11.10.2007.
  10. Petäjä, Jukka: Tasavallan presidentti nimitti Paavo Haavikon akateemikoksi: "Kirjallisuuden ongelma on sen sietämätön halpuus" Helsingin Sanomat. 19.3.1994. Viitattu 26.1.2026.
  11. Aki Kaurismäestä taiteen nuorin akateemikko MTV Uutiset. 23.5.2008. Arkistoitu 21.6.2015. Viitattu 21.6.2015.
  12. Arkistoitu kopio 20.5.2016. Karjalainen. Arkistoitu 21.5.2016. Viitattu 29.4.2017.
  13. Hannu Mäkelästä uusi taiteen akateemikko 20.5.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 23.9.2017. Viitattu 29.4.2017.
  14. Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalosta uusi taiteen akateemikko Yle Uutiset. Viitattu 8.5.2020.
  15. 1 2 3 Kolme uutta taiteen akateemikkoa. Ilta-Sanomat, 24.3.2023, s. 12.
  16. 1 2 Arvonimet | Suomi sai kaksi uutta taiteen akateemikkoa Helsingin Sanomat. 8.11.2024. Viitattu 8.11.2024.
  17. Aromaa, Jonni: Arkkitehti Mona Schalinista taiteen akateemikko 24.10.2025. Yle. Viitattu 24.10.2025.
  18. Jutila, Niko: Nyt se on virallista: Aki Kaurismäki ei ole enää akateemikko. Elokuvauutiset.fi 3.6.2019. Viitattu 16.6.2019.
  19. Sirén, Vesa: Aki Kaurismäki sanoo luopuvansa akateemikon arvonimestä vastalauseena hallituksen toimille – Ministeriö selvittää nyt, voiko arvonimestään luopua. (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat 14.2.2019. Viitattu 16.6.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]