Taivan'
| |||||
|
Gimnu: «Kolme rahvahanperustehtu» | |||||
.svg) | |||||
| Perustuspäivy | 7. talvikuudu 1949 | ||||
| Virallizet kielet | perindölline kitai | ||||
| Piälinnu | Taipei[d] | ||||
| Suurimat linnat | Uuzi-Taipei, Taichung, Kaohsiung, Tainan | ||||
| Haldivonmuodo | Puoliprezidentialistine tazavaldu | ||||
| Prezidentu Varapreidentu Piäministru | Lai Ching-te Hsiao Bi-khim Cho Jung-tai | ||||
| Valdivonusko | Sekularistine valdivo | ||||
| Pinduala • Kaikkiedah • Vezipinnan % | 36 197 km² 10,3 | ||||
| Rahvahan lugumiäry • Hinnoitus (2025) | 23 299 132 hengie | ||||
| BKT (OVP) • Kaikkiedah • Per capita |
2,275 trl. $ (20. sija) 98 051 $ (11. sija) | ||||
| BKT (nimelline) • Kaikkiedah • Per capita |
976,719 mlrd. $ (21. sija) 42 103 $ (30. sija) | ||||
| RKI | 0,934 (ylen korgei) | ||||
| Val’uuttu | Uuzi Taivan'an dollar, NT$ | ||||
| Domeennimi | .tw, .台灣, .台湾 | ||||
| Koudu ISO | TW | ||||
| ROK koudu | TPE | ||||
| Telefonan koudu | +886 | ||||
| Aiguvyöhykkehet | UTC+8:00 | ||||
Koordinuatat: 24° p. l. 121° pn. p. / 24° p. l. 121° pn. p. (G) (O)
Kitain tazavaldu, muailmas sidä sanotah Kitain tazavallakse (Taivan'akse) libo muite Taivan'akse. (Taivan' on suaren nimi, tämän suaren suurin oza alovehtu on Kitain tazavallan vallan al). Kitain tazavaldu libo Taivan' on valdivo Päivännouzu-Aazies, Taivan'ua pietäh iččenäzenny valdivonnu vai erähis mualois. Enne tazavallas oli vai yksi partii, sil oli diplomuattine tunnustus, kogo Kitai oli sen vallan al. Kitain tazavaldu oli Yhtistynnyzien Kanzukundien liiton alguhpanijoin joukos da kuului sen Turvalližusnevvostoh.
Vuvven 2022 oraskuun tiedoloin mugah Taivan'as eläy 23 196 178 hengie. Kitain tazavallan pinduala on 36 197 km², ejäientihevys on 641 hengie yhty nellikkökilometrii kohti. Eläjientihevyön mugah Kitain tazavaldu on kymmenendel sijal kogo muailmas.
97% eläjis ollah etnizet kitailazet, läs 3% ollah kandurahvahat. Viralline kieli on kitain kieli. Käytös ollah kitain perindöllizet hieroglyyfit.
