Aqtau
| Aqtau Ақтау |
|
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Aqtau |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Mañğystaun alue |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 76,5 km² |
| Väkiluku (2026) | 306 650 (kaupunkialue) 298 716 (kaupunki) |
Aqtau (kaz. Ақтау) on kaupunki ja Mañğystaun alueen hallinnollinen keskus Kazakstanissa. Se sijaitsee Mañğystaun niemimaalla Kaspianmeren rannalla.[1] Aqtaun kaupunkialueen pinta-ala on 76,5 neliökilometriä[2]. Siellä oli vuonna 2026 arviolta 306 650 asukasta, joista 298 716 asui Aqtaun kaupungissa[3].
Kaupunki sijaitsee 10–15 metriä valtameren pinnan alapuolella[2]. Sen ilmasto on mantereinen ja kuiva. Keskilämpötila on tammikuussa –2:sta –4:ään ja heinäkuussa 26–28 astetta. Vuotuinen sademäärä on 180–200 millimetriä.[1]
Gurjevin alueeseen kuulunut Aqtaun taajama perustettiin vuonna 1959[2] Mañğystaun niemimaan luonnonvarojen hyödyntämisen keskukseksi[4]. Siitä tuli vuonna 1963 kaupunki, joka sai seuraavana vuonna nimen Şevçenko seudulle karkotetun ukrainalaisen runoilijan Taras Ševtšenkon mukaan. Kaupunki oli Mañğyşlaqin alueen keskus vuosina 1973–1988. Siitä tuli Mañğystaun alueen keskus vuonna 1990, ja vuonna 1991 se sai jälleen nimen Aqtau.[2]
Kaupungin asukasmäärä kasvoi neuvostoaikana nopeasti, ja 1990-luvulla tapahtuneen notkahduksen jälkeen se on kääntynyt jälleen nousuun.
Asukasluvun kehitys
| 1970 | 1989 | 1999 | 2009 | 2021 |
| 59 015[5] | 159 245[6] | 157 231[7] | 166 962[8] | 251 855[8] |
Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 81,7 prosenttia kazakkeja, 9,5 prosenttia venäläisiä ja 1,9 prosenttia azereja. Yli tuhannen hengen vähemmistöjä ovat ukrainalaiset, lezgit, tataarit, karakalpakit, uzbekit ja armenialaiset.[9] Vallitseva uskonto on islam. Lisäksi on muun muassa ortodokseja ja baptisteja.[2]
Aqtaussa toimii Kazakstanin suurin satama, josta on lauttayhteydet Bakuun ja Astrahanin alueelle. Kaupungista on maantie- ja rautatieyhteydet Beineun kautta muualle Kazakstaniin ja Jañaözenin kautta Turkmenistaniin. Aqtaussa on myös kansainvälinen lentoasema.[2]
Kaupunki on tärkeä teollisuuskeskus. Siellä toimii Mañğystaun ydinvoimala, joka tuottaa sähkö- ja lämpöenergian lisäksi juoma- ja käyttövettä kaupungin asukkaille ja teollisuuslaitoksille. Vuonna 2002 perustetulla Aqtaun merisataman erityistalousalueella toimii varsinkin kemian teollisuutta. Lisäksi on muun muassa öljy- ja maakaasuteollisuutta palvelevaa metalli- ja konepajateollisuutta sekä elintarviketeollisuutta. Tärkeitä työllistäjiä ovat öljyteollisuuden palvelut, liikenne ja logistiikka.[2]
Aqtaussa toimivat Kaspian teknillinen ja insinööriyliopisto (”Yessenov University”), Aqtaun humanistinen ja tekninen yliopisto sekä merisotakoulu. Kulttuurilaitoksia ovat aluekirjasto, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, musiikki- ja draamateatteri, nukketeatteri, filharmonia ja alueen kotiseutumuseo.[2]
Merenrantaa ja majakka.
Satama.
Lentoasema.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 1, s. 152–153. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2004. ISBN 9965-9389-9-7
- 1 2 3 4 5 6 7 8 Aktau Bolšaja rossijskaja entsiklopedija. Viitattu 15.5.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 15.5.2026.
- ↑ Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 324–327, 574–575. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Demoskop Weekly. Viitattu 15.5.2026.
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Demoskop Weekly. Viitattu 15.5.2026.
- ↑ Kratkije itogi perepisi naselenija 1999 goda Qazstat. Viitattu 15.5.2026.
- 1 2 Naselenije Respubliki Kazahstan, tom 1 Qazstat. Viitattu 1.5.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 15.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aqtau Wikimedia Commonsissa
