Carillon
Carillon eli tornikellopeli on kartionmuotoisista eri sävelkorkeuksille viritetyistä kelloista koostuva soitin, jota soitetaan koskettimistolla. Se on suurin ja voimakasäänisin kaikista lyömäsoittimista ja samalla myös maailman painavin soitin. Carillonissa on vähintään 23 kelloa, suurimmissa jopa 77. Normaalikokona pidetään 47-kelloista soitinta eli konsertticarillonia, jonka ääniala on vajaa neljä oktaavia. Soittimet rakennetaan torniin, joka voi olla esimerkiksi kirkon tai raatihuoneen torni, taikka myös yksinään seisova torni.
Kirkonkellot ovat nimensä mukaan yleensä kirkkorakennusissa. Tosin carilloni, tornikellopeli voi olla myös muissa julkisissa rakennuksissa, kuten kaupungintalon tornissa.[1] Carillonia soitetaan hieman urkujen soittopöytää muistuttavasta soittopöydästä, jossa on manuaalikoskettimet ja jalkio. Manuaalikoskettimia soitetaan kämmenillä tai nyrkeillä. Koskettimet on yhdistetty tanko-, vipu- ja vaijerivälityksin kelloja soittaviin vasaroihin. Tietokoneohjauksella voidaan ohjata soittoja automatisoidusti.[2]
Carillonille sovitetut kappaleet on yleensä nuotinnettu siten, että bassoavaimelle kirjoitetut nuotit soitetaan jalkiolla ja diskanttiavaimelle kirjoitetut manuaalikoskettimistolla.
Carillon on alun perin hollantilainen soitin, ja siellä niitä tavataankin eniten. Soittimia on erityisen paljon myös Belgiassa ja Pohjois-Ranskassa. Soittamista voi opiskella Alankomaissa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa.
Suomessa on carillon vuonna 2010 valmistuneessa Kuokkalan kirkossa[3][4][5]. Vantaalle Tikkurilan kirkkoon valmistui carillon tammikuussa 2021[6][7][8].Tikkurilan kirkon carillon koostuu 31 kellosta, sen soitinalua on kaksi ja puoli oktaavia. ja se on siten Suomen suurin tornikellopel Suurin sen kelloista on yksi Tikkurilan edellisen kirkon kolmesta kellosta vuodelta 1969, wieniläisen Glockengießerei Pfunderin valmistama ja uudet kellot ovat hollantilaisen Eijsbouts Klokkengieterijin valmistamia.[9]
Tukhoman kaupungintalon tornissa on yhdeksän kellon kellopeli, joka kesäaikaan soittaa päivittäin klo 12 ja 18 keskiaikaista Sankt Örjansvisa- sävelmää. Kellopeli on valmistattu Hollannissaa vuonna 1924, ja sen suurin kello painaa 3000 kg,.[10]
Västeråsin kaupumgintalon tornissa on kellopeli, jossa on 47 kelloa ja se om Ruotsin suurin kellopeli. Sen suurin kello painaa 2410 kiloa ja pienin 11 kiloa. Jokaisella kellolla on siihen valettu nimi tai västeråsialisen runoilijan runossäe[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Heinola, Antti. Toim: Kirkonkellot (Artikkeli "Suntion käsikirja" kirjassa), s. 200. Kirjapaja Oy, 2001. ISBN 951-625-776-3
- ↑ Kirkonkellot | Sanctus www.sanctus.fi. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Tikkurilan kirkolla testaillaan jo, kuinka tornikellopeli soi – soitin on Suomen kirkoissa harvinaisuus www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ Kuokkalan kirkko Jyväskylän seurakunta. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ Kuokkalan kirkko kellotettiin Yle Uutiset. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ Kirkot | Tältä näyttää Tikkurilan uusi moderni kirkko, joka on puolet pienempi kuin vanha Helsingin Sanomat. 18.11.2020. Viitattu 18.11.2020.
- ↑ Kellopeli ja urut vantaanseurakunnat.fi. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ Kellopeli ja urut Kirkko Vantaalla. Viitattu 21.06. 2926.
- ↑ Samppa Laakso: Tikkurilan kirkko saa urut ja carillonin. Crux, Joulukuu 2020, s. 34-38. Kirkon Akateemiset Aki r.y.
- ↑ Klockspel, tornur och Sankt Göransleken sv.wikipedia.org. 21.06.2026. (ruotsiksi)
- ↑ Västerås stadshus vasteras.se. 21. 06. 2026. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suuri carillon Berliinin Tiergartenissa
- Boogert, Loek, André Lehr, and Jacques Maassen. 45 Years of Dutch Carillons, 1945-1990. Asten, the Netherlands: Netherlands Carillon Society, 1992. ISBN 90-900-3450-1.
- Keldermans, Karel, and Linda Keldermans. Carillon: The Evolution of a Concert Instrument in North America. Springfield, IL: Springfield Park District, 1996. ISBN 0-9652252-0-8.
