Flak-torni
Flak-tornit (saks. Flaktürme) olivat natsi-Saksan käyttämiä suuria ilmapuolustustorneja, joita rakennettiin suurkaupunkeihin torjumaan liittoutuneiden pommikoneita toisessa maailmansodassa. Tornit korvasivat korkeiden maastokohteiden puutetta ilmatorjunta-aseiden sijoittelussa. Nimensä ne saivat 128 millimetrin Flak 40 -ilmapuolustuskanuunoista (saks. Flugabwehrkanone), jotka olivat Saksan tärkeimmät ilmatorjuntatykit pommituslentoja vastaan.[1]
Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien ensimmäisten Berliiniin kohdistuneiden pommitusten jälkeen 1940 Adolf Hitler antoi rakentaa Berliinin keskustaan kolme massiivista Flak-tornia. Niitä rakennettiin myös Hampuriin (2 kpl), Wieniin (3 kpl) ja Stuttgartiin. Pienempiä torneja tehtiin muuallekin, kuten Angersiin Ranskassa ja Helgolandiin Saksassa. Tornit olivat samalla väestönsuojia, joihin mahtui tuhansia ihmisiä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Numminen, Pekka: Natsien kuolemanlinnakkeet olivat niin vahvoja, että edes ”Stalinin leka” ei mahtanut niille mitään – nyt niissä asuu puluja ja kaloja Iltalehti. 1.11.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Flak-torni Wikimedia Commonsissa
