Pihasyreeni
| Pihasyreeni | |
|---|---|
 Luonnonvarainen pihasyreeni Bulgariassa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Oliivikasvit Oleaceae |
| Suku: | Syreenit Syringa |
| Laji: | vulgaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Syringa vulgaris |
|
| Katso myös | |
Pihasyreeni (Syringa vulgaris) on oliivikasvien (Oleaceae) heimoon kuuluva lehtipensas, joka on suosittu koristekasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Kaakkois-Euroopassa.[2]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihasyreeni on pystyversoinen ja tiheä, 6–7 metrin korkuiseksi kasvava pensas. Herttamaiset ja suipot lehdet ovat 5–10 cm:n pituiset. Voimakastuoksuiset ja yleensä violetinväriset kukat ovat kerrannaisissa, 10–20 cm pitkissä tertuissa.
Pihasyreenistä on jalostettu koristekasvikäyttöön lajikkeita, joiden kukkien väri vaihtelee valkoisesta tummanviolettiin. Jalostettuja pihasyreenilajikkeita kutsutaan myös jalosyreeneiksi [3]. Viljellyt lajikkeet kasvavat yleensä 4–5 metrin korkuisiksi. Jalosyreenejä alettiin jalostaa 1850-luvulla.
Koristekasvikäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pihasyreeni on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Suomessa pihasyreeni on kestävä Etelä-Lappiin saakka. Etelä-Suomessa kukinta-aika on kesäkuu, pohjoisessa heinäkuu. Pihasyreeneitä tuotiin Suomeen jo 1720-luvulla.[4]
Jalosyreenilajikkeet ovat talvenarkoja ja niitä voidaan Suomessa viljellä vain eteläisimmässä osassa maata.[5]
Lajikkeita ja lajikeryhmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Syringa vulgaris 'Alba'
- Syringa vulgaris Vulgaris-ryhmä – jalosyreeni[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rivers, M.C.: Syringa vulgaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 20167. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Alanko, P. Syreenit - Syringa. Teoksessa: Alanko, P. (toim.). Tammen suuri puutarhakirja. 3. 1999. 3. painos. Helsinki, Tammi. s. 325-331.
- ↑ Suomenlinna
- ↑ Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2
- ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Pihasyreeni (Syringa vulgaris)
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Pihasyreeni (Syringa vulgaris)
- Luontoportti: Pihasyreeni (Syringa vulgaris)
- Arboretum Mustila: Pihasyreeni (Syringa vulgaris)
- ITIS: Syringa vulgaris (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Syringa vulgaris (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Syringa vulgaris (englanniksi)
