kieunta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- kukon huuto
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkie̯unt̪ɑ/
- tavutus: kie‧un‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kieunta | kieunnat |
| genetiivi | kieunnan | kieuntojen (kieuntain) |
| partitiivi | kieuntaa | kieuntoja |
| akkusatiivi | kieunta; kieunnan |
kieunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kieunnassa | kieunnoissa |
| elatiivi | kieunnasta | kieunnoista |
| illatiivi | kieuntaan | kieuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kieunnalla | kieunnoilla |
| ablatiivi | kieunnalta | kieunnoilta |
| allatiivi | kieunnalle | kieunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kieuntana | kieuntoina |
| translatiivi | kieunnaksi | kieunnoiksi |
| abessiivi | kieunnatta | kieunnoitta |
| instruktiivi | – | kieunnoin |
| komitatiivi | – | kieuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kieunna- | |
| vahva vartalo | kieunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kieunta Kielitoimiston sanakirjassa
