Talvi

Tykkylumen katettu meččy Riisitunturin kanzallizes puustos Suomen Lapin päivännouzupuolis.

Talvi on yksi nelläs vuvvenaijas. Muut ollah kevät, kezä da sygyzy. Talvi tulou kerras sygyzyn jälles. Talven kuut ollah talvikuu, pakkaskuu da tuhukuu.

Talvi luonnos

Pohjazes pallonpuoliskos tähtitiedehellizen määritelmän mugah talvi algavuu talvipäivänpiäzendäs 21. libo 22. talvikuudu da loppuu kevätpäivänpiäzendäs 19., 20. libo 21. ligakuudu. Suvipuoliskol vastavuksennu talvipäivänpiätös on 21. libo 22. kezäkuudu, a tiijolline talvi jatkuu sit 22. libo 23. syvyskuudu.

Muan akselin kallistus luadiu vuozien aigah. Pohjazen pallonpohjan talvel (kuvas) Au­rinko paiskuu pohjazeh pallonpohjah muaspäi da pohjazen pallonpohjan oza on sit ainos varjois.

Kaamos libo vuvven aigu, konzu Päiväine ei nouze horisontan piäle, ajoittuu vaiku puolikse tähtitiijollizeh talveh, puolikse sygyzyh, sendäh gu talvipäivännouzu on sen keskimäine päivy. Ezimerkikse, Uz'joel kaamos algavuu 27. tuhukuudu da loppevuu 17. heinykuudu, kudai on vuvven enzimäine päivy, konzu nouzou päiväine.

Animatsii muan lumipeitos vuvven aigah.

Monis meteorolougizis yhtevyksis talvi da toizet vuvven aijat on miärätty lämpötilan rajoin mugah. Karjalas termi talvennu on se vuvven aigu, konzu päivän keskimäine lämbötila on ainos pakkasen puolel. Termielline talvi ajoittuu selgieh myöhembäh, migu kamuaigu; ezimerkikse Suomes vuvven kylmin lämpötila miärätäh puaksumbah aigah heinykuun lopus.

Viilembis ilmastozonois termine talvi ei ole ylen äijiä; toizien miärityksien mugah talvi ga on da puaksuh se tuou kezän räkän da kuivuon jälles tervetullun vilun da vihmoin. Troopikis talvikuudu, kudamua sanotah vie viluokse, katkau kezäzen mussonan da algavuu kuivan aijan.