Edward England
| Edward England | |
|---|---|
| Edward Seegar | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1685 Irlannin kuningaskunta |
| Kuollut | 1720 (34–35 vuotta) Madagaskar |
| Ammatti | merirosvo, entinen kaappari |
| Puoliso | Amy Brionso |
| Merirosvo | |
| Lempinimet | Ned |
| Kuuliaisuus |  Ison-Britannian kuningaskunta |
| Aktiivisena | 1717–1720 |
| Arvo | kapteeni |
| Komentajuudet | Royal James Fancy |
| Taistelut ja sodat | Espanjan perimyssota |
Edward England, alkuperäiseltä nimeltään Edward Seegar (noin 1685 Irlannin kuningaskunta[1] – 1720 Madagaskar) oli Irlannista kotoisin oleva merirosvo, joka merirosvosi vuosina 1717–1720. England muutti nimensä, kun hän vaihtoi uransa laivaston upseerista merirosvoksi sen jälkeen, kun newprovidencelainen merirosvo Christopher Winter otti haltuunsa Englandin jamaikalaisen kauppa-sluupin vuonna 1717. Vuonna 1718 Englandia vastaan hyökkäsi Jamaikan kuvernööri Woodes Rogers, joka oli vallanhimoinen merirosvousta vastustava virkamies. England pakeni Bahaman tukikohdastaan aluksi Afrikan rannikolle Azoreille ja Kap Verdelle, jossa hän laivastonsa kanssa kaappasi useita aluksia. England vaihtoi sluuppinsa suurempaan alukseen, The Pearliin, jonka hän nimesi uudelleen Royal Jamesiksi.[2]
England palasi Afrikkaan keväällä 1719 ja matkalla Hyväntoivonniemelle hän kaappasi kymmenen alusta, joista he ryöstämisen jälkeen vapauttivat kolme, polttivat neljä ja pitivät itsellään kaksi, Mercuryn ja Katherinen. Mercury nimettiin Queen Anne’s Revengeksi ja Katherine The Flying Kingiksi. Näillä kahdella laivalla England otti kurssin kohti Karibiaa ja otti haltuunsa kaksi laivaa, Peterborough’n ja Victoryn, joista hän piti itsellään vain Victoryn.[2]
England purjehti toverinsa John Taylorin kanssa Hyväntoivonniemen ympäri Intian valtamerelle sen jälkeen, kun laivan pohja oli korjattu Madagaskarilla. Vuonna 1720 England vaihtoi Royal Jamesin uuteen lippulaivaan Fancyyn, vastakaapattuun 34-tykkiseen alankomaalaiseen laivaan.[2]
England ja Taylor palasivat Madagaskarille elokuussa 1720, jossa he joutuivat taisteluun alankomaalaisen ja Itä-Intian kauppakomppanialle kuuluvan englantilaisen laivan kanssa. Taylor otti haltuunsa alankomaalaisen aluksen, kun taas England ajoi takaa englantilaista alusta, kunnes sen kapteeni James MacRae ajoi sen karille. Englandin valtaaman The Cassandran rahti oli arvoltaan 75 000 Englannin puntaa. Tämä ryöstösaalis maksoi kuitenkin 90:n Fancyn miehistöön kuuluvan hengen. Tragedian takia Taylor halusi kostaa Cassandran miehistölle, mutta England päätti antaa heidän purjehtia pois Fancylla. Tästä syystä Taylor aloitti kapinan, jonka johdosta England ja kolme muuta miestä jätettiin oman onnensa nojaan Mauritiuksen saarelle. England kuoli vuonna 1720. Hänet muistetaan inhimillisenä merirosvona.[2]
Lippu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edward Englandin lippu oli merirosvolippu, jossa oli edestä kuvattu pääkallo ja sen alla kaksi luuta ristikkäin. Nykyäänkin merirosvojen tunnuksena on samanlainen lippu.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Edward England Pirate's Quest. 10.3.2017. Viitattu 11.11.2019. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Pirate Encyclopedia: Edward England ageofpirates.com. Arkistoitu 5.4.2019. Viitattu 11.11.2019. (englanniksi)
