risuparta

Suomi

Substantiivi

risuparta (9-K)

1. huolittelemattomana harottava parta
2. henkilö, jolla on huolittelemattomana harottava parta

Ääntäminen

• IPA: /ˈrisuˌpɑrt̪ɑ/
• tavutus: ri‧su‧par‧ta

Etymologia

yhdyssana sanoista risu ja parta

Liittyvät sanat

• partaradikaali

Aiheesta muualla

• risuparta Kielitoimiston sanakirjassa