Suomen menestyneimpiin startup-sijoittajiin kuuluva Timo Ahopelto uskoo, että suomalaisten menestysyritysten määrä on eksponentiaalisen kasvun kynnyksellä.
Hän tietää, mistä puhuu, sillä mies on toinen pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajista. Lifeline on yksi Suomen merkittävimmistä yksityisistä varhaisen vaiheen sijoitusyhtiöistä.
Usean menestyneen suomalaisen startupin taustalla vaikuttava Ahopelto perustaa laskelmansa yksinkertaiseen matematiikkaan. Yhdestä menestyvästä yrityksestä syntyy aina muutama osaaja, joka perustaa oman yrityksen. Nämä yritykset synnyttävät lisää osaajia ja vauhti vain kasvaa.
Tässä kaavassa ruokalähettiyhtiö Wolt tai mobiilipelitalo Supercell ovat eräänlaisia perustajahautomoita, jotka opettavat työntekijöilleen, miten menestyviä kasvuyrityksiä rakennetaan.
Klassikkoesimerkki tästä on matkapuhelinmarkkinoita aikoinaan hallinnut Nokia, jonka työntekijät ovat myöhemmin perustaneet useita menestyviä teknologiayrityksiä.
– Tämä ala on vähän kuin vuosirenkaat. Siinä on kova ydin, jonka ympärille kasvaa aina seuraava vuosirengas. Ja jokainen vuosirengas on aina edellistä isompi, Ahopelto kuvailee.
Sadat miljoonat ovat vaihtuneet miljardeihin
Kasvuyritysten ympärillä pyörivät summat ovat aina vain isompia.
Ahopelto kertoo, että kun Lifeline keräsi ensimmäistä varsinaista sijoitusrahastoaan vuonna 2012, summat olivat paljon nykyistä pienempiä. Silti niitä pidettiin valtavina.
– Silloin meidän excelissä oli yksi 300 miljoonan arvoinen yritysmyynti ja kaikki sanoivat, että eihän Suomessa ole ikinä ollut tuollaista. Sitä pidettiin aivan liian korkeana, Ahopelto muistelee.
Nyt kun Ahopelto keskustelee sijoittajien kanssa odotuksista, sadat miljoonat ovat vaihtuneet miljardeihin.
– Me voimme todeta, että uskomme, että meiltä tulee kymmenen miljardin arvoinen firma, eikä kukaan räpäytä silmäänsä, koska se on täyttä realismia, Ahopelto sanoo.
Viime vuonna älysormusyhtiö Oura ylitti tuon rajapylvään ja perässä on tulossa muun muassa tutkasatelliittiyhtiö Iceye.
Lifeline Ventures on sijoittanut molempiin yhtiöihin.
Ahopelto uskoo, että seuraavat suomalaiset menestysyritykset kasvavat 50–100 miljardin euron kokoisiksi. Tämä tarkoittaa musiikin suoratoistopalvelu Spotifyn kaltaisia menestystarinoita.
Suomi on yhden syklin Ruotsia jäljessä
Vielä menee kuitenkin hetki ennen kuin suomalainen kasvuyritys ohittaa esimerkiksi Nokian tai Nordean markkina-arvossa. Potentiaalisia haastajia kuitenkin syntyy nyt kiihtyvällä vauhdilla.
Ahopelto laskee, että edellisen kuuden vuoden aikana Suomeen syntyi noin kymmenen yksisarvista eli kasvuyritystä, jonka arvo ylittää miljardin euron.
Ruotsissa miljardin euron kasvuyrityksiä syntyi samassa ajassa noin kolmekymmentä.
– Jos mennään tästä yksi sykli taaksepäin, niin silloin Ruotsissa syntyi kymmenkunta yksisarvista ja Suomessa syntyi kolmesta neljään. Ja sitten jos mennään vielä yksi sykli taaksepäin, niin tämä suhde toistuu, Ahopelto sanoo.
Ruotsi on siis yhden kuuden vuoden syklin verran edellä Suomea.
Etumatka johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Ruotsissa startup-yrityksiin alettiin kiinnittää huomiota aikaisemmin. Suomessa IT-kuplan puhkeaminen aiheutti pitkän krapulan, joka veti koko startup-kentän kohmeloon.
– Ruotsalaiset rakensivat koko tämän ajan tekkifirmoja, startuppeja ja startup-rahastoja, Ahopelto toteaa.
Vasta 2010-luvun taitteessa opiskelijoiden yrittäjyysverkosto Aaltoes ja Slushin kaltaiset tapahtumat alkoivat taittaa tilannetta Suomessa.
Samaan aikaan Helsingissä perustettiin peliyhtiö Supercell, joka nopeasti osoitti, että Suomessa voidaan rakentaa isoja ja menestyviä yrityksiä.
Akateeminen tutkimus elintärkeää startupeille
Amerikkalainen pääomasijoittaja Bradley Tusk totesi taannoin Firewall-podcastissa, että pääomasijoittajat eivät luo uutta tiedettä, mutta he kaupallistavat sitä.
Tämä on erityisen totta Suomessa.
Ahopelto huomauttaa, että monella menestyvällä kasvuyrityksellä on vahva side yliopistomaailmaan ja siellä tehtävään tutkimukseen. Esimerkiksi Iceye sai alkunsa Aalto-yliopistossa järjestetystä avaruusteknologian kurssista.
– Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks päätti, että tehdään avaruusteknologian kurssi ja sitten hän päätti, että rakennetaan tällä kurssilla satelliitti, Ahopelto kertoo.
Tästä kokonaisuudesta ovat syntyneet kaikki Suomen uudet avaruusfirmat.
Mutta voisiko jokin pysäyttää tämän kiihtymään lähtevän kehityksen?
– Mä en oikeasti näe, että Suomessa on mitään tekijää, joka voisi pysäyttää tämä, Ahopelto vastaa.
– Nyt on kyse siitä vaan, että kuinka nopeaa se kasvu on tästä eteenpäin.
Juttua korjattu 29.1 kello 7.30: Korjattu Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praksin nimi oikeaan muotoon.
