Tanssijan urasta haaveilevan pitää olla aktiivinen. Tämän ovat huomanneet turkulaiset Lotta Kolehmainen ja Ruusa Orpo.
Molemmat naiset ovat tanssineet 4-vuotiaasta asti ja suuntaavat syksyllä ulkomaille.
20-vuotias Kolehmainen valmistui toukokuussa Suomen kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksesta. Hän suuntaa ensi kaudeksi Espanjaan Ballet de Catalunyaan.
Viimeisenä vuonna koulussa häntä kannustettiin suunnittelemaan tulevaisuutta.
– Se oli omatoimista hakemista yksin ja kavereiden kanssa. Kuvasimme videoita ja lähetimme niitä tanssiryhmiin.
Kolehmainen osallistuu parhaillaan Turussa kansainväliselle tanssileirille. Leirillä hän saa harjoiteltua kunnolla ja pääsee esiintymään paljon.
– Täällä saa itseluottamusta sekä palautetta kansainvälisiltä opettajilta, ja sitä kautta uskaltaa lähteä maailmalle, kertoo Kolehmainen.
Tulevaisuudensuunnitelmat ovat auki. Hän toivoo saavansa kokemusta Espanjasta, ja ehkä sama työnhaku on edessä ensi vuonna.
– Kilpailu on tosi kovaa maailmalla. Pitää tehdä paljon töitä, jotta pysyy mukana.
Ruusa Orpo laittaa ekonomiopinnot tauolle
22-vuotias Ruusa Orpo suuntaa syksyllä Ranskaan EBB Junior Ballet -ryhmään.
Orpo kertoi Ylelle jo vuosi sitten toiveistaan päästä ulkomaille tanssimaan. Unelma toteutui ahkeran haun kautta.
Orpo kertoo, että luvassa on koulutusta ja produktioiden tekoa. Hän osallistui kaksivaiheeseen koe-esiintymiseen päästäkseen Ranskaan.
– Ensin lähetettiin hakuvideo, jossa piti olla baletti- ja nykytanssisoolot. Sitten minut kutsuttiin Amsterdamiin, missä oli päivän mittainen koe-esiintyminen. Se oli oikein jännittävää, kertoo Orpo.
Orpo opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa, mutta opinnot jäävät nyt tauolle.
– Tulin siihen tulokseen, että on viisaampaa laittaa ne kokonaan tauolle ja keskittyä unelmaani ja kokemaan, millaista on pelkästään tanssia.
Orpo on tanssinut 4-vuotiaasta lähtien ja toiminut myös apuopettajana Raija Lehmussaaren balettikoulussa. Hän ei lähtökohtaisesti tähtää tanssijan ammattiin.
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat avoimet ja hän pohtii mahdollisesti tanssin ja kaupallisen alan yhdistämistä.
Turun tanssileirillä hän on nähnyt ammattimaista työskentelyä ja miten verkostoja luodaan.
– Leirillä on ollut vaikutusta siihen, että minulta löytyi halu ja rohkeus hakea ulkomaille.
Balettitalojen johtaja valitsee mieleisensä
Kolmas kansainvälinen tanssileiri on koonnut Turkuun noin 130 sata tanssijaa ja opettajaa muun muassa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Italiasta, Espanjasta ja Ukrainasta.
Turkulaislähtöinen, Tukholman kuninkaallisessa baletissa solistiuran tehnyt Katariina Edling on leirin taiteellinen johtaja yhdessä tanssija-tanssinopettaja Lyylia Koivuniemi Merimaan kanssa.
Edling korostaa tanssijoiden oman aktiivisuuden merkitystä silloin, kun he haluavat tanssimaan ulkomaille.
Turun tanssileiriä hän pitää parempana ponnahduslautana päästä maailmalle kuin tavallista tanssileiriä. Turussa on kansainvälisiä opettajia ja yhteistyötä italialaisten kanssa.
– Jos tanssija todellakin haluaa, sillä tahdolla päästään pitkälle, kertoo Edling.
Suomalaiset tanssijat hakeutuvat ulkomaille myös siitä syystä, että Suomen kansallisbaletti ei automaattisesti palkkaa suomalaisia tanssijoita. Sellaista kiintiötä ei Edlingin mukaan ole.
– Ruotsissa on sama tilanne. Johtajat ottavat niitä tanssijoita, jotka sattuvat heitä kiinnostamaan. Toisaalta ulkomailla johtajat palkkaavat suomalaisia tanssijoita samalla tavalla.
Suomalaisia tanssijoita on tällä hetkellä jonkin verran tanssimassa maailmalla. Yksi esimerkki on kaksi vuotta Turun tanssileirin taiteellisena johtajana toiminut Marko Juusela, joka kiinnitettiin Australian balettiin.
