Ylen tapaamat Virolahden asukkaat ovat huolissaan afrikkalaisen sikaruton leviämisestä Suomeen.
Afrikkalaista sikaruttoa aiheuttavaa virusta löytyi Kymenlaaksosta Virolahdelta kuolleina löytyneistä villisian porsaista.
Ylen saamien tietojen mukaan porsaiden ruhot löysi paikallinen maanviljelijä peltotöiden yhteydessä. Ensimmäinen löydös tehtiin jo viime viikolla.
Ruokavirasto on kieltänyt esimerkiksi metsästyksen ja metsätyöt sekä koirien ulkoilutuksen vapaana Virolahdella, Miehikkälässä ja Lappeenrannan eteläosassa. Lisäksi marjastus ja sienestys on kielletty kolmen kilometrin säteellä porsaiden löytöpaikasta Vaalimaalta.
Tarkoituksena on estää taudin leviäminen. Tauti ei tartu ihmiseen.
Kiellot saavat ymmärrystä asukkailta
Virolahtelainen Marko Niskanen pitää rajoituksia asiallisina tilanteen huomioon ottaen. Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen ei tullut hänelle yllätyksenä.
– Tämä oli odotettavissa, koska sikoja on tuossa jo vuosia liikkunut.
Kotkalainen Arja Sunila on tullut mökkeilemään Miehikkälään. Sienestäjänä hän pitää tautitilannetta huolestuttavana.
– Maatalousyrittäjiä ja sikafarmareitakin tässä ajattelen. Kuulostaa ihan tosi huolestuttavalta, että se tauti on tänne levinnyt.
Videolla virolahtelaiset kertovat näkemyksiään sikaruttorajoituksista.
Virolahden Kattilaisissa asuva Taina Kummelus pitää uhkaa todellisena. Koiranomistajana häntä mietityttää, mitä kaikkea taudin leviämisestä seuraa. Nyt koiria saa ulkoiluttaa vain kytkettynä ja teitä pitkin.
Kummelukselta löytyy ymmärrystä Ruokaviraston rajoituksille tartunta-alueella, vaikka niistä koituukin haittaa asukkaille.
– Jos olisin sen alueen sisäpuolella, saattaisi vähän höyry nousta päästä.
Virolahden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Kristian Värrin mukaan metsästyskielto Virolahdella, Miehikkälässä ja Ylämaan alueella tarkoittaa sitä, että käytännössä tämän vuoden metsästyskausi on alueella ohi.
– Uskon, että suomalaiset metsästäjät kuitenkin ymmärtävät, miten vakava tämä tilanne on erityisesti sianlihan tuotannossa.
Villisika löytää esteaidan aukot
Suomessa villisikoja esiintyy eniten Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla. Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan Suomessa oli noin 2 400 villisikaa tammikuun alussa.
Luken erikoistutkija Mervi Kunnasranta kertoo, että kanta on pysynyt melko samana viime vuosina metsästyksen takia.
Suomen villisikakannan juuret ovat Venäjällä. Kunnasrannan mukaan liike itärajalla on osittain kaksisuuntaista.
– On yksilöitä, jotka viettävät päivät Venäjällä ja tulevat syömään Suomeen öisin. Sen lisäksi on nuoria yksilöitä, jotka lähtevät levittäytymään myös tänne, hän sanoo.
Itärajan esteaita ei voi täysin estää villisikojen tuloa Suomeen, hän sanoo.
– Jossakin kohdassa aitaa on aukkoja. Kyllä villisika sellaisen löytää, jos on löytääkseen. Se on myös hyvä uimari, ja aita ei ulotu isojen vesistöjen yli.
Suomen naapurimaissa sikaruttoa on tavattu viime vuosina Ruotsissa ja Virossa. Kunnasrannan mielestä on epätodennäköistä, että villisikoja tulisi näistä maista.
Venäjältä ei tietoa tartunnoista
Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu ei ota kantaa siihen, onko nyt todettujen sikaruttotartuntojen alkuperä mahdollisesti Venäjällä.
Kiviruusun mukaan Ruokavirastolla ei ole tietoa Venäjän mahdollisista sikaruttotartunnoista. Ainakaan ennen vuotta 2022 Suomen itärajan tuntumassa ei todettu tartuntatapauksia, hän sanoo.
– Suomea lähimmät tapaukset Venäjällä ovat olleet Pihkovassa lähellä Viron rajaa.
Vuoden 2022 jälkeen Suomen yhteydenpito Venäjän eläinlääkintäviranomaisiin on katkennut.
Venäjä on Kiviruusun mukaan raportoinut mahdollisista sikaruttotartunnoista huonosti myös Maailman eläintautijärjestö WOAHille, vaikka sillä WOAHin jäsenenä on siihen velvollisuus.
