Alex Pietrangelo
| Alex Pietrangelo | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. tammikuuta 1990 King City, Ontario, Kanada |
| Kansalaisuus |  Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Petro[1] |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | oikea |
| Pituus | 193 cm |
| Paino | 94 kg |
| Seura | |
| Seura | Vegas Golden Knights |
| Sarja | NHL |
| Pelinumero | 7 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2008– |
| Aik. seurat | St. Louis Blues (NHL) |
| NHL-varaus | 4. varaus, 2008 St. Louis Blues |
| Stanley Cup | ||
|---|---|---|
 |
St. Louis Blues | 2019 |
|
Vegas Golden Knights | 2023 |
Alexander Pietrangelo (s. 18. tammikuuta 1990 King City, Ontario, Kanada) on kanadalainen jääkiekkopuolustaja, joka pelaa NHL-joukkue Vegas Golden Knightsissa. Hän on St. Louis Bluesin ensimmäisen kierroksen varaus vuodelta 2008, jolloin Pietrangelo varattiin neljäntenä pelaajana. Isokoinen Pietrangelo laukoo oikealta.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietrangelo oli voittamassa vuonna 2005 Ontarion paikallisen juniorisarjan mestaruutta Toronto Jr. Canadiensin joukkueessa. Hän teki sarjan loppuottelun voittomaalin Markham Waxersia vastaan. Vuotta myöhemmin OHL-joukkue Mississauga IceDogs varasi Pietrangelon kolmentena pelaajana OHL:n varaustilaisuudessa, ja hän siirtyi kaudeksi 2006–2007 joukkueen riveihin. Pietrangelo pelasi siellä hyvän tulokaskauden ja teki 59 runkosarjaottelussa tehot 7+45=52, joilla hän sijoittui IceDogsin sisäisessä syöttöpörssissä toiseksi Michael Swiftin jälkeen ja OHL:n puolustajien syöttöpörssissä viidenneksi. Pietrangelo valittiin kauden päätteeksi OHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen, OHL:n kolmanteen tähdistökentälliseen sekä koko CHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen.
Kaudeksi 2007–2008 IceDogs muutti Niagaraan. Pietrangelo teki OHL:n runkosarjassa 60 ottelussa tehot 13+40=53, jotka jäivät hänen yhden kauden piste-ennätykseksi liigassa. Pietrangelo sijoittui puolustajien pistepörssissä kahdeksanneksi. Hän oli Jordan Foremanin jälkeen IceDogsin toiseksi tehokkain puolustaja ja sijoittui joukkueen sisäisessä pistepörssissä neljänneksi. Kevään 2008 pudotuspeleissä Pietrangelo oli tehoilla 5+4=9 IceDogsin tehokkain puolustaja sekä puolustajien maalipörssin toinen Belleville Bullsin P.K. Subbanin jälkeen. Puolustajien pistepörssissä hän oli neljäs. Pietrangelo valittiin kauden päätteeksi OHL:n kolmanteen tähdistökentälliseen. St. Louis Blues varasi hänet koko varaustilaisuuden neljäntenä pelaajana kesällä 2008.
Pietrangelo teki syyskuussa 2008 tulokassopimuksen St. Louis Bluesin kanssa ja hän sai paikan joukkueesta harjoitusleirin jälkeen. Hän pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 10. lokakuuta 2008 Nashville Predatorsia vastaan, mutta sai kolme päivää myöhemmin iskun päähänsä joutuessaan New York Rangersin Ryan Hollwegin taklaamaksi.[2] Pietrangelo ei ollut kauan poissa, mutta hänet lähetettiin yhteensä kahdeksan ottelun jälkeen takaisin OHL:ään ja Niagara IceDogsiin. Pietrangelo teki pelaamissaan NHL-otteluissa yhden syöttöpisteen. IceDogsissa hän toimi joukkueensa kapteenina ja teki 36 runkosarjaottelussa tehot 8+21=29, joilla Pietrangelo oli IceDogsin toiseksi tehokkain puolustaja Drew Schiestelin jälkeen. Hänet valittiin kauden päätteeksi jälleen OHL:n kolmanteen tähdistökentälliseen. Keväällä 2009 Pietrangelo palasi St. Louis Bluesin organisaatioon pelatessaan sen farmijoukkue Peoria Rivermenissä, AHL:ssä. Hän pelasi joukkueessa yhden runkosarja- ja seitsemän pudotuspeliottelua.
Kauden 2009–2010 Pietrangelo aloitti St. louis Bluesissa. Hän pelasi syksyllä 2009 yhdeksän ottelua tehden tehot 1+1=2. Pietrangelo teki NHL-uransa avausmaalin 25. lokakuuta 2009 Dallas Starsin Marty Turcon taakse.[3] Blues lainasi hänet Kanadan käytettäväksi alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuihin, joiden jälkeen Pietrangelo siirtyi loppukaudeksi takaisin OHL:ään. Ennen sinne siirtymistään Niagara IceDogs kuitenkin kauppasi hänet Barrie Coltsiin, jossa Pietrangelo teki 25 runkosarjaottelussa otteluihinsa ja pelipaikkaansa nähden hyvät tehot: 9+20=29. Kevään 2010 pudotuspeleissä hän teki 17 ottelussa tehot 2+12=14, joilla Pietrangelo oli Coltsin toiseksi tehokkain puolustaja T.J. Brodien jälkeen. Pietrangelo oli kuitenkin joukkueen eniten maaleja tehnyt puolustaja. Kauden aikana OHL:n tähdistöottelussakin pelannut Pietrangelo valittiin jo neljännen kerran peräkkäin OHL:n kolmanteen tähdistökentälliseen.
Kausi 2010–2011 oli Pietrangelon ensimmäinen kokonainen NHL:ssä. Hän teki myös läpimurtonsa liigassa tekemällä 79 runkosarjaottelussa tehot 11+32=43, joilla Pietrangelo oli Bluesin tehokkain puolustaja.
Maajoukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Kanada | |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa | Sotši 2014 | jääkiekko | |
| Maailmancup | |||
| Kultaa | World Cup 2016 | jääkiekko | |
| Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Ottawa 2009 | jääkiekko | |
 Hopeaa | Saskatchewan 2010 | jääkiekko | |
Pietrangelo edusti Kanadaa alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa vuosina 2009 ja 2010. Vuoden 2009 turnaus päättyi maailmanmestaruuteen ja vuoden 2010 turnaus hopeaan. Pietrangelo toimi jälkimmäisessä turnauksessa Kanadan varakapteenina ja hän oli tehoilla 3+9=12 kisojen tehokkain puolustaja sekä Kanadan toiseksi paras pistemies Taylor Hallin kanssa. Pietrangelo valittiin turnauksen tähdistökentälliseen.
Pietrangelo edusti Kanadaa myös miesten maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2011. Hän oli tehoilla 2+3=5 joukkueen tehokkain puolustaja, lukemalla +9 turnauksen +/–-tilaston voittaja. Pietrangelo valittiin myös turnauksen parhaaksi puolustajaksi.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alexin setä Frank Pietrangelo on entinen NHL-maalivahti. Hän torjui kausina 1987–1994 Pittsburgh Penguinsin ja Hartford Whalersin joukkueissa.
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2005–2006 | Toronto Jr. Canadiens | GTHL | 44 | 13 | 31 | 44 | 33 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2006–2007 | Mississauga IceDogs | OHL | 59 | 7 | 45 | 52 | 45 | 4 | 0 | 0 | 0 | 8 | ||||||||||||||||
| 2007–2008 | Niagara IceDogs | OHL | 60 | 13 | 40 | 53 | 94 | 6 | 5 | 4 | 9 | 4 | ||||||||||||||||
| 2008–2009 | Niagara IceDogs | OHL | 36 | 8 | 21 | 29 | 32 | 12 | 1 | 5 | 6 | 20 | JMM | 6 | 1 | 2 | 3 | 0 | ||||||||||
| Peoria Rivermen | AHL | 1 | 0 | 0 | 0 | 4 | 7 | 0 | 3 | 3 | 2 | |||||||||||||||||
| St. Louis Blues | NHL | 8 | 0 | 1 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2009–2010 | Barrie Colts | OHL | 25 | 9 | 20 | 29 | 27 | 17 | 2 | 12 | 14 | 8 | JMM | 6 | 3 | 9 | 12 | 14 |  | |||||||||
| St. Louis Blues | NHL | 9 | 1 | 1 | 2 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2010–2011 | St. Louis Blues | NHL | 79 | 11 | 32 | 43 | 19 | – | – | – | – | – | MM | 7 | 2 | 3 | 5 | 2 | ||||||||||
| 2011–2012 | St. Louis Blues | NHL | 81 | 12 | 39 | 51 | 36 | 8 | 0 | 5 | 5 | 0 |  | |||||||||||||||
| 2012–2013 | St. Louis Blues | NHL | 47 | 5 | 19 | 24 | 10 | 6 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||||||||||||||||
| 2013–2014 | St. Louis Blues | NHL | 81 | 8 | 43 | 51 | 32 | 6 | 1 | 2 | 3 | 0 | | OK | 6 | 0 | 1 | 1 | 0 | |||||||||
| 2014–2015 | St. Louis Blues | NHL | 81 | 7 | 39 | 46 | 28 | 6 | 0 | 2 | 2 | 0 | ||||||||||||||||
| 2015–2016 | St. Louis Blues | NHL | 73 | 7 | 30 | 37 | 20 | 20 | 2 | 8 | 10 | 16 | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | St. Louis Blues | NHL | 80 | 14 | 34 | 48 | 24 | 11 | 0 | 4 | 4 | 8 | WCup | 6 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||||||||||
| 2017–2018 | St. Louis Blues | NHL | 78 | 15 | 39 | 54 | 22 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2018–2019 | St. Louis Blues | NHL | 71 | 13 | 28 | 41 | 22 | 26 | 3 | 16 | 19 | 12 |  | |||||||||||||||
| 2019–2020 | St. Louis Blues | NHL | 70 | 16 | 36 | 52 | 20 | 9 | 1 | 5 | 6 | 6 | | |||||||||||||||
| 2020–2021 | Vegas Golden Knights | NHL | 41 | 7 | 16 | 23 | 16 | 19 | 4 | 8 | 12 | 18 | ||||||||||||||||
| 2021–2022 | Vegas Golden Knights | NHL | 80 | 13 | 31 | 44 | 42 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2022–2023 | Vegas Golden Knights | NHL | 73 | 11 | 43 | 54 | 16 | 21 | 1 | 9 | 10 | 29 | | |||||||||||||||
| 2023–2024 | Vegas Golden Knights | NHL | 64 | 4 | 29 | 33 | 24 | 7 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||||||||
| 2024–2025 | Vegas Golden Knights | NHL | 71 | 4 | 29 | 33 | 16 | 10 | 2 | 4 | 6 | 0 | ||||||||||||||||
| 17 kautta | yhteensä | NHL | 1087 | 148 | 489 | 637 | 355 | 149 | 15 | 65 | 80 | 95 | ||||||||||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alex Pietrangelo The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Alex Pietrangelo Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Alex Pietrangelo Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Alex Pietrangelo Jatkoaika.comissa (Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Petro gets first NHL goal FantasySP. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Blues come back to beat Maple Leafs 5–4 in shootout The Hockey News. 13.10.2008. The Hockey News. Arkistoitu 22.5.2011. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Turco solid as Stars thump Blues 25.10.2009. TSN.ca. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
2 Schenn | 3 Phaneuf | 7 Scalzo | 8 Burns | 9 Kane | 14 Eberle | 15 Zajac | 16 Ladd | 17 Gragnani | 18 Neal | 19 Spezza | 20 Tavares | 22 Clutterbuck | 25 Stewart | 27 Pietrangelo | 28 Colaiacovo | 33 Methot | 34 Reimer | 40 Dubnyk | 45 Bernier | 50 Vermette | 53 Skinner | 61 Nash | 92 Duchene | Valmentaja Hitchcock
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alex Pietrangelo Wikimedia Commonsissa
