close
Siirry sisältöön

Tiina Lymi

Wikipediasta
Tiina Lymi
Tiina Lymi Helsingin kirjamessuilla vuonna 2010.
Tiina Lymi Helsingin kirjamessuilla vuonna 2010.
Henkilötiedot
Koko nimi Tiina Inkeri Lymi
Syntynyt3. syyskuuta 1971 (ikä 54)
Tampere
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjailija, käsikirjoittaja, näyttelijä, ohjaaja
Puoliso Eero Aho (vih. 1994; ero. 2006)
Lapset 3; Ella Lymi
Näyttelijä
Aktiivisena 1993–
Merkittävät roolit
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Tiina Inkeri Lymi (s. 3. syyskuuta 1971 Tampere)[1] on suomalainen Jussi-palkittu näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija.

Lymi palkittiin parhaan naispääosan Jussi-palkinnolla roolistaan elokuvassa Akvaariorakkaus (1993). Lymi on myös saanut parhaan naispääosan Jussi-ehdokkuudet elokuvista Nousukausi (2003), Juoksuhaudantie (2004) ja Erottamattomat (2008).

Lymi tunnetaan myös elokuva- ja televisio-ohjaajana sekä käsikirjoittajana. Vuonna 2016 Lymi palkittiin parhaan käsikirjoituksen Kultainen Venla -palkinnolla draamakomediasarjasta Kohtuuttomuuksia (2016). Lymi palkittiin parhaan ohjauksen Jussilla elokuvastaan Myrskyluodon Maija (2024). Lymin ohjaamasta ja käsikirjoittamasta rikoskomediasarjasta Queen of Fucking Everything tuli yleisömenestys vuonna 2025.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiina Lymi syntyi Tampereella vuonna 1971 ja asui lapsuutensa Lie­lahdessa. Hän kasvoi yksin­huoltaja­äitinsä kanssa. Lymi haaveili lapsena poliisin ammatista. Lymi kirjoitti yli­oppilaaksi Tampereen yhteiskoulun lukiosta vuonna 1990. Samana vuonna hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä sisään Teatteri­korkea­kouluun, josta hän valmistui näyttelijäksi vuonna 1994.[2][3]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lymin läpi­murto suuren yleisön tietoisuuteen tapahtui hänen ensimmäisessä elo­kuva­roolissaan vuonna 1993 elokuvassa Akvaariorakkaus. Siitä hän sai parhaan nais­pää­osan Jussi-palkinnon.[4] Sen jälkeen hän on näytellyt useissa suomalaisissa elo­kuvissa, näytelmissä ja televisio­sarjoissa. Lymi on näytellyt muun muassa elokuvissa Rikos & Rakkaus (1999) ja Onnen varjot (2005), Armi elää! (2015), Olen suomalainen (2019) ja Syke-elokuva: Hätätila (2021). Lymi on myös saanut parhaan naispääosan Jussi-ehdokkuudet elokuvista Nousukausi (2003), Juoksuhaudantie (2004) ja Erottamattomat (2008).

Lymi on näytellyt myös televisiosarjoissa Vuoroin vieraissa (1997), Isänmaan toivot (1998–2002), Tahdon asia (2005), Syke (2014–2019) sekä Roba.[5]

Lymi ääninäytteli Esmeraldan roolin Disneyn animaatioelo­kuvassa Notre Damen kellon­soittaja (1996). Lymi myös esitti elokuvassa kappaleen ”Auta Oi Luoja”, joka on suomennettu versio alkuperäiskappaleesta ”God Help the Outcasts”.[5]

Ohjaajana ja käsikirjoittajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lymi on työskennellyt myös teatteri- ja televisio-ohjaajana. Ensimmäisen teatteri­ohjauksensa, Juha Lehtolan kirjoittaman perhe­komedian Loppuun asti lystikkäät, hän teki vuonna 2007 Tampereen Työväen Teatterille.[6] Syksyllä 2009 sai Tampereen Työ­väen Teatterissa ensi-iltansa näytelmä Susi sisällä, jonka Lymi on paitsi ohjannut, myös kirjoittanut.[7] Samalla tavoin on toteutettu myös Ryhmäteatterin näytelmä S.O.S. – Save Our Souls (2010). Television puolella hän on ohjannut TV1:n poliittista satiiria Ministerin tytär (2010).[8]

Vuonna 2016 Ylellä esitettiin Lymin käsikirjoittama musta komediasarja Kohtuuttomuuksia, joka parodioi nykyelämän ilmiöitä kuten menestymispaineita ja sukupuolirooleja.[9] Lymi palkittiin sarjasta parhaan käsikirjoituksen Kultainen Venla -palkinnolla.[10] Vuonna 2021 julkaistiin Lymin ohjaama ja käsikirjoittama kolmiosainen minidraamasarja Sisäilmaa, joka kertoo Työ- ja elinkeinotoimiston ylikuormitetusta henkilökunnasta. Sarja palkittiin kolmella Kultainen Venla -palkinnolla parhaasta draamasarjasta, parhaasta nais- ja miesnäyttelijästä.[11]

Vuonna 2024 ensi-iltansa sai Lymin ohjaama ja käsikirjoittama suurelokuva Myrskyluodon Maija. Elokuva perustuu Anni Blomqvistin romaanisarjaan Myrskyluoto. Pääosin Ahvenanmaalla kuvatun elokuvan neljän miljoonan euron budjetti on yksi Suomen isoimmista elokuvabudjeteista koskaan.[12] Elokuvasta tuli vuoden 2024 katsotuin elokuva 469 334 katsojalla ja samalla Lymistä tuli viimeisen kymmenen vuoden ajalta katsotuin elokuvaohjaaja suomalaisissa elokuvateattereissa.[13][14] Elokuva palkittiin seitsemällä Jussi-palkinnolla, joista Lymi sai henkilökohtaisesti Jussin parhaasta ohjauksesta.[15]

Vuonna 2024 Lymi palkittiin Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla monipuolisesta, näkemyksellisestä ja menestyksekkäästä urastaan elokuvien ja televisiosarjojen ohjaajana.[16]

Vuoden 2025 alussa julkaistiin Lymin Ylelle ohjaama ja käsikirjoittama kuusiosainen rikoskomediasarja Queen of Fucking Everything, joka sai kiittäviä arvosteluja.[17][18][19] Laura Malmivaaran tähdittämästä sarjasta tuli heti julkaisun myötä yleisömenestys ja sen jaksoja käynnistettiin Yle Areenassa poikkeukselliset 3,7 miljoonaa kertaa ensimmäisen kuuden vuorokauden aikana.[20] Lymi palkittiin sarjasta parhaan fiktiokäsikirjoituksen ja parhaan fiktio-ohjauksen Kultainen Venla -palkinnoilla.[21]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiina Lymi oli naimisissa 12 vuotta[22] näyttelijä Eero Ahon kanssa vuoteen 2006 saakka. Heillä on kaksi tytärtä,[2] joista Iida on esiintynyt elo­kuvassa Joki ja Ella Lymi yhdessä vanhempiensa kanssa elo­kuvassa Juoksu­haudantie sekä elo­kuvassa Käsky. Ella Lymi pääsi Teatteri­korkea­kouluun vuonna 2018 ja hän opiskelee myös näyttelijäksi.[23] Lymillä on myös tanssija Aleksi Seppäsen kanssa vuonna 2008 syntynyt poika.[2]

Lymi on kertonut sairastavansa nivel­reumaa.[24]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat
Vuosi Nimi Rooli
1993AkvaariorakkausSaara
1999Rikos & RakkausKristiina Pahka
2003Nousu­kausiKatri
2004Juoksu­haudantieHelena Virtanen
2005Onnen varjotPaula
2008ErottamattomatTaru
2012Hulluna SaraanLeena
2014Ei kiitosterapeutti
2015Armi elää!Riitta Immonen
2017Napapiirin sankarit 3ultrajuoksija
2018Supermarsukylpylän johtaja
2019Olen suomalainenPia Viheriä­vaara
2021Syke-elokuva: HätätilaMarleena Nortamo
2022Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässäKatri
Televisioelokuvat
1997Viisi tytärtäniSointu
1999Itsenäisyyden ilta—
2002Tappava sädeTiina Leiwo
2003Nainen kedollaLaura Malka­luoto
Televisio
Vuosi Sarja Rooli
1994Milk­shakeOona
1996Akkaa päälleSusanna
1997Vuoroin vieraissaElina
1998Nahkiaiset—
Team Ahmasuku­puoli­tauti­klinikan lääkäri
1998–2002Isänmaan toivotHenrika Blom­stedt
1999Äkkiä Anttolassauseita
1999–2000Tunteen paloKata Härkönen
2002Paristouseita
Paholaisen tytärTeresa Nyström
Tummien vesien tulkitKerttu
2005Tahdon asiaNenna Tiutinen
2007Rakkauden nälkäOnerva Nykänen
2008Röyhkeä diplomaattiAfet Bereket
Lemmenleikitsihteeri Linda
MaleenaKaroliina
2009–2010Parasta aikaaSatu
2011Alamaailma-trilogia: LakimiesLaila Bergen­strand
Klikkaa muaSari
2013Kerran viikossaTerhi
2014–2019SykeMarleena Nortamo
2015–RobaTaru Valtonen
2016KohtuuttomuuksiaNea, Anne, Mimi, Tiina
2018SekasinRiitta
2021Sisäilmaajuoppo

Ohjaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsikirjoittajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ääninäyttelijänä
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Teatteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjaukset
  • Loppuun asti lystikkäät (Tampereen Työ­väen Teatteri 2007)
  • Susi sisällä (Tampereen Työ­väen Teatteri 2009)
  • S.O.S. – Save Our Souls (Ryhmä­teatteri 2010)
Käsikirjoitukset

lähde?

Kirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterin­tekijät 1993, s. 278. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
  2. 1 2 3 Tiina Lymi Nor­disk Film. Arkistoitu Viitattu 9.2.2010.
  3. ↑ Falck, Julia: Tiina Lymi ohjaajatyöstään uutuusleffassa: ”Yhtä helppoa kuin hengittäminen” Helsingin Sanomat. 20.8.2017. Viitattu 1.3.2025.
  4. ↑ Suomalainen elokuvapalkinto vuodesta 1944 Jussi-gaala. Viitattu 20.11.2024.
  5. 1 2 Tiina Lymi Elonet.fi. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 20.11.2024.
  6. ↑ Saastamoinen, Salli: Toivon lipas jätettiin auki. Pirkan­maan Sanomat, 4.4.2007, s. 11. Artikkelin arkistoitu verkko­versio. Viitattu 13.9.2009. Arkistoitu 1.7.2016.
  7. ↑ Tampereen Työ­väen Teatteri räväyttää kanta­esityksillä Turun Sanomat. 18.8 2009. Turku: TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu Viitattu 13.9.2009.
  8. ↑ Poliittista satiiria perhe­piirissä Keski­suomalainen. 2.1.2010. Keski­suomalainen Oyj. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 27.2.2010.
  9. ↑ Suikkanen, Päivi: Kohtuuttomuuksia – musta komediasarja parodioi aikakautemme ilmiöitä Yle Uutiset. 5.2.2016. Viitattu 25.2.2025.
  10. ↑ Rautio, Samppa: Tässä ovat Kultainen Venla -voittajat – Syke äänestettiin vuoden tv-sarjaksi Yle Uutiset. 13.1.2017. Viitattu 25.2.2025.
  11. ↑ Torvinen, Pekka: Sisäilmaa ja Aikuiset nappasivat eniten pystejä Kultainen Venla -gaalassa Helsingin Sanomat. 7.5.2022. Viitattu 25.2.2025.
  12. ↑ Pyrhönen, Kari: Suurelokuva Myrskyluodon Maija on 4 miljoonan euron riskisijoitus – "Voimme ajautua suohon tai onnistua" Mtv uutiset. 18.1.2024. Viitattu 20.1.2024.
  13. ↑ Vuoden 2024 katsojalukukatsaus Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 13.1.2025.
  14. ↑ Katsotuimmat ohjaajat Suomessa kymmenen vuoden aikajanalla Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 13.1.2025.
  15. ↑ Myrskyluodon Maija on odotetusti vuoden elokuva – tässä Jussi-gaalan kaikki voittajat ja huippuhetket Yle Uutiset. 21.3.2015. Viitattu 21.3.2025.
  16. ↑ Kulttuurin Suomi-palkinnot jaettiin kahdeksalle - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. 18.11.2024. Viitattu 20.11.2024.
  17. ↑ Sari Harsu: Tiina Lymi ja Laura Malmivaara ovat Queen of Fucking Everything -sarjan kuningattaret Kulttuuritoimitus. 3.1.2025. Viitattu 13.1.2025.
  18. ↑ Televisioarvio | Luksusasuntojen välittäjästä kertova kotimainen sarja on viiden tähden täysosuma Helsingin Sanomat. 1.1.2025. Viitattu 13.1.2025.
  19. ↑ naiseloa: Loistava, kutkuttava Queen of Fucking Everything - Naiselo Queen of Fucking Everything Naiselo. 4.1.2025. Viitattu 13.1.2025.
  20. ↑ Joukanen, Toni: Queen of Fucking Everythingistä tuli alle viikossa Yle Areenan superhitti Ilta-Sanomat. 7.1.2025. Viitattu 25.2.2025.
  21. ↑ Queen of Fucking Everything kahmi viisi Venla-pystiä, Vuoden esiintyjäksi Olga Temonen – katso täältä kaikki voittajat Yle Uutiset. 23.1.2026. Viitattu 23.1.2026.
  22. ↑ Tahvolainen, Anne: Tiina Lymi muuttaa Helsinkiin! 7 päivää. 8.5.2008. Helsinki: Aller Media Oy. Arkistoitu Viitattu 15.5.2009.
  23. ↑ Näyttelijöiden lapset selvittivät tiensä Teatteri­kouluun –Listalla Virtanen, Lymi ja Lignell Ilta­lehti. Helsinki. Viitattu 7.6.2018.
  24. ↑ Näyttelijä-ohjaaja Tiina Lymi: Olen huono kestämään virheitä Oma-aika. Arkistoitu 6.10.2019. Viitattu 3.10.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiina Lymi Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiina_Lymi&oldid=23803569”