close
Siirry sisältöön

Kaunas

Wikipediasta
Kaunas
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Kaunas

Koordinaatit: 54°54′N, 23°56′E
Kaupunki
Historiallinen maininta 1361
Hallinto
 – Pormestari Visvaldas Matijošaitis
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 157 km²
Korkeus 47 m
Väkiluku (2021)  ((arvio)) 391 153
Suuntanumero(t) (+370) 37
Motto: Kaunas yra Kaunas (Kaunas on Kaunas)
Kaunas
UNESCON maailmanperintökohde
Näkymä Vytautas Suuren sillalta
Näkymä Vytautas Suuren sillalta
Kohteen nimi Modernistinen Kaunas: Optimismin arkkitehtuuri, 1919–1939
Tyyppi kulttuuri
Kriteerit iv
Tunnusnumero https://whc.unesco.org/en/list/1661
Valintahistoria
Valintavuosi 2023

Kaunas (puol. Kowno, saks. Kauen, jidd. ‏קאוונע‎ kovne) on Liettuan toiseksi suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki. Se sijaitsee Liettuan keskiosassa, maan kahden suurimman joen Nemunasin ja Nerisin yhtymäkohdassa lähellä Kaunasin tekojärveä, joka on Liettuan suurin vesistö ja Via Baltican varrella.[1]

Se on valittu UNESCON Maailmanperintökohteeksi vuonna 2023 modernistisen kaupunkiarkkitehtuurinsa vuoksi.[2]

Perimätiedon mukaan Kaunas on perustettu vuonna 1030, mutta ensimmäinen maininta kaupungista on vasta vuodelta 1361.

Kaupunki on Kaunasin läänin pääkaupunki sekä Kaunasin kaupungin ja Kaunasin piirikunnan keskus. Se on myös Kaunasin roomalaiskatolisen arkkihiippakunnan keskus. Kaunasia kutsutaan usein ”opiskelijoiden kaupungiksi”, sillä kaupungin yliopistossa on yli 25 000 opiskelijaa, vuonna 2025 kaupungissa oli lähes 40 000 opiskelijaa.[3]

Eurostatin määritelmän mukaan Kaunasin toiminnallisen kaupunkialueen väkiluvuksi arvioidaan 391 153 (vuosi 2021), Kaunasin ja Kaunasin piirin kunnissa oli yhteensä 447 946 pysyvää asukasta (vuosi 2022).[4] Vuonna 2023 kaupungissa oli 319 790 asukasta.

Kaunas on väestörakenteeltaan erittäin liettualainen verrattuna maan pääkaupunkiin Vilnaan, jossa on myös puolalaista ja valkovenäläistä vaikutusta. Toisaalta Liettuassa korostetaan historiallisesta syystä sitä, että nimenomaan Vilna on Liettuan pääkaupunki siksi, että se oli itsenäisyyden alkuvuosina vuodesta 1918 Puolan miehittämä ja Kaunasin korostettiin aina olevan väliaikainen pääkaupunki. Se, että Vilna oli Puolan miehittämä, aiheutti jännittyneisyyttä Liettuan ja Puolan tasavaltojen suhteisiin, koska Liettuassa Vilnan takaisin saaminen oli suuri periaatteellinen poliittinen kysymys. Siksi Puolan ja Liettuan vastakkainasettelu 1930-luvulla haittasi muun muassa reunavaltiopolitiikkaa.lähde?

Se, että Vilna on Liettuan pääkaupunki mutta Kaunas hyvin liettualainen kaupunki, ilmaistaan sanonnalla: ”Vilna on Liettuan pääkaupunki, kun taas Kaunas on liettualaisten pääkaupunki”. Kaupunkien liettualaisittain suurehko koko luo niiden välille kilpailuasetelman.lähde?

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaunasin linna.

Arkeologiset kaivaukset todistavat, että ihmiset alkoivat asettua Nemunasin ja Nerisin yhtymäkohtaan jo 7.–6. vuosituhannella eaa. Suurin määrä keramiikan ja muiden esineiden löydöistä on peräisin 2.–1. vuosituhannelta eaa. Tuona aikana ihmiset asettuivat nykyisen Kaunasin alueelle.[5]

Keskiaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunas mainitaan aikakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1361, kun Saksalainen ritarikunta valmistautui hyökkäämään Kaunasin linnaan. Kaunasin historia kaupunkina alkoi kuitenkin vuonna 1408, jolloin suuriruhtinas Vytautas Suuri myönsi alamaisilleen kaupunkioikeudet Magdeburgin kaupunkioikeuksien perusteella. Näin laillistettiin vapaiden ja taloudellisesti itsenäisten kauppiaiden ja käsityöläisten yhteisö, joka oli suoraan vastuussa hallitsijalle. Vytautas luovutti Kaunasille oikeuden omistaa tuotteiden punnitus vaa'at, kallisarvoisen mehiläisvahan valvotun käsittelyn ja villakankaiden viimeistelyn leikkauspajat. Nämä olivat kannattavia, monopolistisia yrityksiä.[5]

Kaunas oli Trakain ruhtinaskunnan suurin kaupunki ja piirikunnan keskus Liettuan suuriruhtinaskunnassa ja Trakain voivodikunnassa (lat.: Palatinatus Trocensis, liett.: Trakų vaivadija, puol: Województwo trockie) vuodesta 1413 lähtien.

Kaunasin oikeudellista ja taloudellista itsenäisyyttä vahvistivat entisestään Vytautas Suuren vuonna 1415 ja Žygimantas Kęstutiksen vuonna 1432 myöntämät erivapaudet. Kasimir IV Jagiellon vuonna 1440 myöntämä erivapaus salli kaupungin järjestää vuosittaiset kahdeksan päivän markkinat, jotka alkoivat Neitsyt Marian taivaaseenastumisen päivänä 15. elokuuta. Se oli yksi ensimmäisistä luvista järjestää markkinoita Liettuan kaupungeissa.[5]

Kaunasin vanhakaupunki.

Muiden määräysten ohella suuriruhtinas Kasimir Jagiellon vuonna 1449 myöntämä erivapaus kielsi muualta tulleiden vieraskauppiaiden vähittäiskaupan. Tätä kieltoa vahvistettiin suuriruhtinas Aleksanteri I:n vuonna 1492 myöntämällä erivapaudella, jolla oli erityinen merkitys kaupungin taloudelle: hallitsija määräsi, että vieraskauppiailla ei ollut oikeutta myydä tavaroitaan Liettuan kaupungeissa ja asutuskeskuksissa, joilla ei ollut Magdeburgin kaupunkioikeuksia. Vieraskauppiaat saivat käydä kauppaa vain Kaunasissa ja vain Kaunasin asukkaiden kanssa.[5]

Kaunas näkyy kartassa nimellä "Cavm". Olaus Magnuksen 1527–1539 piirtämä Carta marina (lat. "merikartta") on Pohjoismaiden varhaisin yksityiskohtainen kartta.

Vuosina 1441–1532 Kaunasissa oli Hansaliiton konttori, mutta paikalliset kauppiaat haittasivat huomattavasti sen toiminnan kehittymistä. Kaupan lisäksi myös käsityöläisyys kehittyi nopeasti: ensimmäiset neljä käsityöpajaa perustettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla, ja niiden määrä kasvoi kahteentoista 1600-luvun lopulla, kun taas 1700-luvun lopulla kaupungissa oli 10 työpajaa. 1500- ja 1700-luvuilla toimivia työpajoja oli yhteensä 23, jotka edustivat 36:tta käsityöalaa, kuten partureita, laivureita, kutojia, räätäleitä, aseseppiä, lasiseppiä jne.[5]

1500-luvulla kaupunki oli yksi Liettuan suuriruhtinaskunnan tärkeimmistä; vuodesta 1569 lähtien suuriruhtinaskunta oli osa Puola-Liettuaa.

Näkymä Kaunasista 1600-luvun alkupuolelta, Tomasz Makowski.
Kaunasin kaupunkinäkymä, kaiverrus Jacob Koppmayersin kirjassa Theatrum cosmograhico historicum tertium... 1686 Augsburg.
Pyhän Fransiskus Xavierin kirkko ja Vanha raatihuone, rakennettuina 1720-1770 -luvun barokkityyliin.

1600–1700 -luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1665 Venäjän joukot hyökkäsivät kaupunkiin useita kertoja. Kaupunki kärsi kulkutaudeista vuonna 1657 ja 1708, ja Ruotsi miehitti kaupunkia vuonna 1701 Suuren Pohjan sodan aikana.

Kaunas koki historiansa suurimman taloudellisen nousukautensa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Tuona aikana pystytettiin suuri määrä rakennuksia, joista monet olivat tiilitaloja. Kaunasin vauraudelle vakavia iskuja aiheuttivat 1600-luvun puolivälin sodat ja miehitys sekä sitä seurannut ruttoepidemia: monia rakennuksia tuhoutui, kauppa ja käsityöläisyys hiipuivat. Lähes ennallistettu kaupunki kärsi pahoja tuhoja Pohjan sodassa: vuosina 1701–1707 kaupunki paloi ja tuhoutui; vuonna 1708 se autioitui nälänhädän ja ruton kourissa.[5]

Vuonna 1732 toipuvaa kaupunkia piinasi jälleen tulipalo. Kaupalle ja käsityöläisyydelle suotuisammat olosuhteet kehittyivät 1700-luvun kolmannella neljänneksellä. Vuonna 1771 aloitettiin raatihuoneen ja Pietari-Paavalin seurakuntakirkon peruskorjaus. Toipuva Kaunas, yksi Liettuan suuriruhtinaskunnan suurimmista kaupungeista, kehittyi vähitellen sejm wielkin (1788–1792) eli suuren sejmin aikana. Puola-Liettuan romahdettua vuonna 1795 Kaunas joutui Venäjän keisarikunnan hallintaan.[5]

1800-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopullisen Puolan jaon jälkeen vuonna 1795 kaupunki siirtyi Venäjän keisarikunnan hallintaan. Se kuului aluksi Vilnan kuvernementtiin, mutta oli myöhemmin vuodesta 1843 Kaunasin kuvernementin eli Kovnon kuvernementin pääkaupunki vuosina 1843–1915.[5]

Kaunasin linnan rauniot 1800-luvulla, taustalla Pyhän Yrjön kirkko.

Vuonna 1812 Kaunas joutui Venäjän ja Ranskan välisen sodan pyörteeseen: 23. kesäkuuta Napoleon I noin 220 000 miehen vahvuisen armeijansa kanssa aloitti Nemunasin ylityksen ponttonisiltoja pitkin. Keisari oli Kaunasissa 27. kesäkuuta asti, ja hänen päämajansa oli Pažaislis-nunnaluostarissa, jonka barokkikirkkoa käytettiin hevostallina. Saman vuoden 7. joulukuuta Napoleon vieraili Kaunasissa uudelleen: hävittyään sodan Venäjällä keisari oli vetäytymässä Grand Arméen rippeiden kanssa Ranskaan. Vetäytyvä armeija saapui kaupunkiin 12. joulukuuta 1812, ja kaksi päivää myöhemmin venäläiset kasakat ottivat komennon, mikä teki Kaunasista Napoleonin armeijan viimeisen katastrofin näyttämön. Kaupunki kärsi molempien armeijoiden läsnäolosta ja niiden aiheuttamasta tuhosta.[5]

Vuosina 1843–1869 kaupungin alue kaksinkertaistui. Vuoden 1847 tienoilla alkoi muodostua niin kutsuttu Nikolajevskin prospekt, bulevardimainen katu (nykyinen Laisvės alėja), joka vuonna 1860 kivettiin. Kaunasin kehitystä vauhditti merkittävästi vuosina 1861–1862 rakennettu Pietari–Varsova -rautatie. Kun Venäjän ja Saksan välinen rautatieyhteys vuonna 1862 valmistui, Kaunasista tuli tärkeä risteysasema.[5]

Kaunasin hevosvetoinen raitiotie, ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Taustalla arkkienkeli Mikaelin kirkko 1890-luvulta.

Vuonna 1879 Kaunasille myönnettiin Venäjän keisarikunnan rajaseudun 1. luokan sotilaslinnoituksen asema. Vuodesta 1882 lähtien aina ensimmäiseen maailmansotaan asti Kaunasia ympäröi sarvilinnoitusten, linnoitteiden ja tykkipatterien muodostama kehä. Vuonna 1892 otettiin käyttöön hevosvetoinen raitiotie eli konkė, joka kulki Raatihuoneen torilta rautatieasemalle. Vuonna 1892 rakennettiin 500-paikkainen kaupunginteatteri, ja vuonna 1898 Kaunasin kaupunginmuseo avattiin kaupungintalolla. Venäjän sensuurilain lieventymisen vuonna 1905 jälkeen Kaunasissa oli 1900-luvun alussa liettuankielinen kirjakauppa, kirjapaino, Pyhän Juozapasin ja Pyhän Zitan liettualaiset yhdistykset sekä ensimmäinen liettuankielinen kymnaasi.[5]

1900-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät Kaunasin vuosina 1915–1918, jolloin Kaunasin linnoitus onnistui puolustautumaan vain 11 päivän ajan. Sodan jälkeen bolševikit ja myöhemmin puolalaiset valtasivat Vilnan, joten Kaunasista tuli Liettuan väliaikainen pääkaupunki tammikuun 1918 alusta lähtien.[5]

Kaunas noin vuonna 1915.

Liettuan itsenäistyttyä vuonna 1918, Vilna siirtyi Saksan luoman nukkevaltio Puolan kuningaskunnan hallintaan. Tuolloin Kaunasin virallinen titteli oli ”väliaikainen pääkaupunki (liett. laikinoji sostinė)”.[6][7] Vuosina 1920–1939 maailmansotien välisenä aikana Kaunasissa kukoisti rikas kulttuuri- ja akateeminen elämä, vaatemuodin suunnittelu, lukemattomien jugend ja Liettuan kansallisen heräämisen arkkitehtuurin mukaisten rakennusten rakentaminen sekä huonekalu- ja sisustussuunnittelu ja laajalle levinnyt kahvilakulttuuri.

Kaunasin Raatihuoneen ja Pietari-Paavalin katedraalin aukion ravintolaterasseja vuonna 2023.
Vilniaus Gatve kadun kahviloita.

Vuonna 1920 Kaunasissa avattiin oopperatalo, ja vuonna 1921 perustettiin sotamuseo (nimetty Vytautas Suuren mukaan vuonna 1930). Vuonna 1922 avattiin valtiollinen draamateatteri ja perustettiin yliopisto, joka nimettiin Vytautas Magnuksen mukaan vuonna 1930.[5]

Ulkomailla opiskelleet liettualaiset arkkitehdit toivat uudet modernistisen arkkitehtuurin ajatukset kotimaahansa, ja ne saivat omaleimaisen muodon, jota usein kutsutaan Kaunasin arkkitehtuurikoulukunnaksi. Jokaisella arkkitehdilla oli omaleimainen tyylinsä, johon kuului erilaisia ​​moderneja variaatioita, joissa ilmenivät historistiset elementit, "kansallisen tyylin" etsintä tai vain pyrkimykset välittää modernismin perusperiaatteita paikallisissa olosuhteissa. Kaunasissa rakennettiin eniten modernistisia rakennuksia ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana Liettuassa.[8]

Tohtori Margeris-Šeštokas kuvailee Kaunasta kirjassaan ”Amerikan įpūdžiai Lietuvoje” (Amerikkalaisen havaintoja Liettuassa, 1931):

”Kun tulet Kaunasiin, sinusta tuntuu kuin olisit suurkaupungissa (…). Ei vain erilaisia ​​ihmisiä, kiirettä, juonitteluja, skandaaleja, sensaatioita, hotelleja, ravintoloita, pubeja, kirkkoja, draamateatteria, oopperataloa, elokuvateattereita, museoita, suuria kouluja yliopistoineen, valtion virastoja, julkisia aukioita, puistoja, joitakin leveitä katuja, lukuisia poliiseja, vaan myös itse ilmapiiri tuntuu kertovan, että tämä kaupunki elää todellista metropolielämää.”[5]

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana vuosina 1941–1944 kaupunki kärsi huomattavia vaurioita ja noin 30 000 kaupungin juutalaista surmattiin. Näihin tapahtumiin voi tutustua nykyään museona toimivassa Yhdeksännessä linnakkeessa.[9]

Neuvostoliitto miehitti Liettuan 15. kesäkuuta 1940. Vuoden kuluttua, 22. kesäkuuta 1941, Neuvostoliiton ja Saksan välinen sota puhkesi, ja seuraavana päivänä Liettuan aktivistirintama (LAF) järjesti kapinan, joka levisi pian koko Liettuaan. Kaunasin radioaseman vallanneet aktivistit julistivat itsenäisyyden palauttamisen ja väliaikaisen hallituksen muodostamisen.[5]

Saksalaiset saapuivat Kaunasiin 25. kesäkuuta 1941, ja 28. kesäkuuta he käskivät Liettuan joukkojen vetäytyä ja pakottivat väliaikaisen hallituksen hajoamaan 5. elokuuta. Heinäkuussa 1941 Kaunasin linnoituksen 7. linnoituksessa ammuttiin 2 977 juutalaista. 15. elokuuta perustettiin ghettoalue, ja 9 200 ghettoon vangittua tuhottiin Yhdeksännessä linnakkeessa lokakuussa 1941. Marraskuussa siellä tapettiin vielä 5 000 Saksan eri kaupungeista tuotua juutalaista. Vuonna 1943 ghetto organisoitiin uudelleen SS:n keskitysleiriksi. Vetäytyessään Kaunasista 8.–13. heinäkuuta 1944 saksalaiset joukot tyhjensivät gheton: 5 000–6 000 juutalaista siirrettiin saksalaisiin keskitysleireihin, noin 1 000 menehtyi ja vain noin 300 ghettoon suljettua onnistui pakenemaan.[5]

Natsien ja myöhemmin Neuvostoliiton vastaisten järjestöjen, kuten Liettuan vapautuksen pääkomitean, Liettuan rintaman, Liettuan vapauden taistelijoiden liiton ja Liettuan vapausarmeijan, päämajat ja kustantamot sijaitsivat Kaunasissa.[5]

Neuvostoliiton Puna-armeija marssii Laisvės alėjoje'a pitkin (Vapauden puistokatu) voitonparaatissa Kaunasiin kesäkuussa 1940 tai elokuussa 1944.

Neuvostoliiton armeija valtasi Kaunasin takaisin 1. elokuuta 1944, mikä aloitti toisen Neuvostoliiton miehityksen ja Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan ajan. Kaunasista tuli vastarinnan keskus. Liettuan sissisodan alusta lähtien tärkeimmät sissipiirit sijaitsivat Kaunasin ympäristössä. Pyhänmiesten päivänä vuonna 1955 Kaunasissa järjestettiin ensimmäinen julkinen Neuvostoliiton vastainen mielenosoitus: kansalaiset polttivat kynttilöitä sotilashautausmaalla ja lauloivat kansallislauluja, mikä johti yhteenottoihin miliisin kanssa.[5]

Toisen maailmansodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuun 14. päivänä 1972 yhdeksäntoistavuotias Romas Kalanta huudahti ”Vapaus Liettualle!” ja teki polttoitsemurhan Musiikkiteatterin puistossa silloisen kaupungin toimeenpanevan komitean rakennuksen edessä. Tapahtuma johti uusiin vastarinnan muotoihin: täydelliseen passiiviseen vastarintaan kaikkialla Liettuassa. Marraskuun 1. päivänä 1987 Liettuan kansallisen heräämisen runoilijan, pappi Maironisin (1862–1932)[10] haudalla järjestettiin luvaton mielenosoitus, jossa ihmiset kokoontuivat tämän 125-vuotispäivän kunniaksi. Kesäkuun 10. päivänä 1988 perustettiin Kaunasin ruohonjuuritason liikkeen Sąjūdis-aloittelijaryhmä, joka julkaisi Kauno aidas (Kaunasin kaiku) -lehteä. Lokakuun 9. päivänä 1988 kolmivärinen Liettuan lippu nostettiin Vytautas Suuren sotamuseon torniin. Vapauden muistomerkki paljastettiin uudelleen 16. helmikuuta 1989, ja vuotta myöhemmin Liettuan vapauden puolesta menehtyneiden muistomerkki valmistui. Vytautas Magnus yliopisto perustettiin uudelleen 1. syyskuuta 1989.[5]

2000-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin maailmansotien välisen ajan arkkitehtuuria pidetään yhtenä jugendin hienoimmista esimerkeistä, ja se on saanut Euroopan unionin kulttuuriperintömerkinnän. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että Kaunas nimettiin ensimmäisenä Keski- ja Itä-Euroopan kaupunkina Unescon designkaupungiksi vuonna 2015 ja että siitä tuli maailmanperintökohde vuonna 2023 ainoana eurooppalaisena kaupunkina, joka edustaa laajamittaista kaupungistumista maailmansotien välisenä aikana ja modernia 1930-luvun Bauhaus-arkkitehtuuria.[11][12][2]

Kaunas valittiin vuoden 2022 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Esch-sur-Alzetten ja Novi Sadin kanssa.[13][14]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukko Kaunasin ilmaston arvoista. Tiedot ovat ilmastolliselta vertailujaksolta 1961–1990 ellei toisin mainita.[15]

Kaunasin ilmasto Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi
Ylin lämpötila vuosina 1892–1990 (°C) 9,3 14,8 20,2 27,9 31,4 32,8 34,9 34,7 29,7 23,9 16,7 11,1 34,9
Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C) −2,6 −1,4 3,5 10,7 17,9 21,0 22,2 21,9 16,7 10,8 4,0 −0,0 10,2
Keskilämpötila (°C) −5,2 −4,3 −0,4 5,8 12,4 15,8 16,9 16,4 11,9 7,1 1,8 −2,3 6,3
Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C) −8,5 −7,6 −3,6 1,8 7,3 10,9 12,4 11,8 8,1 4,0 −0,5 −4,9 2,2
Alin lämpötila vuosina 1892–1990 (°C) −35,8 −36,3 −26,3 −12,0 −4,9 −0,2 4,4 0,3 −3,2 −13,7 −22,5 −28,5 −36,3
Sademäärä (mm) 39 31 35 42 55 69 80 78 56 45 53 47 630
Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 1,0 mm) 10 7 9 9 10 10 10 10 10 9 12 12 118
Auringonpaiste (h) 40 68 128 175 251 265 256 238 160 99 41 30 1751
Lähde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 26629 Kaunas.[15]

Väestö ja uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunas on väestörakenteeltaan erittäin liettualainen verrattuna maan pääkaupunkiin Vilnaan, jossa on myös puolalaista ja valkovenäläistä vaikutusta.

Väestön kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi 1723 1796 1813 1825 1840[16] 1860 1897[17] 1959[18] 1966 1970[19] 1979[20] 1989[21] 2001[22] 2011[23] 2012
[1]
Väkiluku 28 000 8 500 3 000 5 000 7 527 23 300 70 920 214 348 275 000 305 116 370 419 422 931 378 943 315 993 311 148

Taulukon jotkut lukuarvot ovat peräisin artikkelin aiemmasta versiosta.lähde?

Etninen jakauma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönlaskennan (2011) tilastojen valossa kaupunki on väestöltään selvästi keskimääräistä liettualaiskaupunkia liettualaisempi. Kaupungin väestön etninen jakauma oli tällöin:[23]

Etninen
ryhmä		 Osuus
asukkaista
2011 (%)		 Osuus
asukkaista
2011 (henkeä)
Liettualaiset 93,6 295 871
Venäläiset 3,8 11 913
Ukrainalaiset 0,4 1 231
Puolalaiset 0,4 1 136
Valkovenäläiset 0,3 831
Muut kansallisuudet 0,5 1 690
Ei ilmoittanut
etnistä taustaansa		 1,1 3 321
Yhteensä 100,0 315 993

Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan Kaunasin asukkaista 96,7 % on liettualaisia, 2,5 % venäläisiä, 0,3 % ukrainalaisia, 0,3 % puolalaisia, 0,1 % valkovenäläisiä ja 0,1 % muita kansallisuuksia. Kaunasin asukkaista 76,7 % on katolilaisia, 2,5 % ortodokseja, 0,6 % vanhauskoisia, 0,3 % evankelisluterilaisia, 0,1 % evankelisreformoituja ja 0,1 % muslimeja.[24]

Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko eli Vytautas Suuren kirkko (Vytauto Didžiojo bažnyčia) 1400-luvulta.

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisella kirkolla on ollut merkittävä rooli kaupungin elämässä. Yksi Kaunasin ensimmäisistä kirkoista oli Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko (tunnetaan myös nimellä Vytautas Suuren kirkko), jonka suuriruhtinas Vytautas rahoitti noin vuonna 1400 ja joka luovutettiin fransiskaanien haltuun. Pietarin ja Paavalin seurakuntakirkko rakennettiin 1400-luvun alussa, ja siitä on ensimmäinen maininta vuonna 1413. Seurakuntakirkkoa tukivat pääasiassa kaupungin asukkaat, muut kirkot saivat usein tukea aatelilta. 1400- ja 1500-lukujen kynnyksellä kaupunkia kaunistivat Pyhän Mikaelin kirkko benediktiiniläisten hallussa, Pyhän Gertrudin kirkko sekä Pyhän Yrjön marttyyrikirkko ja sen viereinen bernardiini sisterssiläisten luostari.[5]

Pyhän Fransiskus Xavierin kirkko (Šv. Pranciškaus Ksavero (Jėzuitų) bažnyčia), 1650-luku, jesuiittojen rahoittamana rakennettu loppuun vuonna 1722.
Pažaislis-luostarin barokkityylinen Pyhän Marian visitaatio -kirkko 1600-luvun lopulta.

1600-luvulla perustettiin suuri määrä luostareita katolisen vastauskonpuhdistuksen vaikutuksesta barokin aikana. Benediktiiniluostarin lisäksi Kaunasin alueen marsalkka A. Masalskis perusti uudelleen bernardiini sisterssiläisten luostarin ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon epäonnistuneen alun jälkeen 1600-luvun alussa. Vuonna 1639 Vilnan piispa Abraomas Vaina antoi jesuiittojen tulla Kaunasiin. Ensimmäinen messu pidettiin Saksalaisen ritarikunnalta ostetussa Hansaliitolle kuuluneessa Ukkosenjumalan eli Perkūnaksen taloon (Perkūno namai) rakennetussa kappelissa vuonna 1643. Vuonna 1649 aloitti jesuiittojen pitämä koulu (myöhemmin korkeakoulu); Pyhän Fransiskus Xavierin jesuiittakirkko rakennettiin joskus 1600-luvun puolivälin sotien jälkeen. Kristuksen sydämen (Pyhän Kasimirin, Pyhän Dominikuksen ja Neitsyt Marian taivaaseenastumisen) kirkon ja luostarin kokonaisuuden rakentaminen aloitettiin noin vuonna 1641. Vuonna 1667 aloitettiin Pyhän Marian visitaatio -kirkon ja camaldolese (Congregatio Eremitarum Camaldulensium Montis Coronae) sisariston Pažaislis-luostarin rakentaminen kansleri Kristupas Zigmantas Pacasin rahoittamana. Vuonna 1707 paljasjalka- ja reformoidut karmeliitat saapuivat Kaunasiin ja asettuivat Pyhän Eliaksen ja Pyhän Gertrudin kirkkoihin. Vuonna 1770 heille annettiin Pyhän Ristin (Pyhän Ristin Löytämisen) kirkko.[5]

Vuosina 1682–1683 evankelis-luterilaiset, joilla oli aiemmin ollut vain rukoushuone rakensivat oman kirkkonsa Kaunasiin. Jonas Kazimierasin vuonna 1655 tekemän päätöksellä Kaunasin luterilaiset saivat neljänneksen kaupungin rauhantuomarin paikoista – suunnilleen samaan aikaan kuin Kaunasin luterilaiset. Suurin osa paikallisista luterilaisista oli saksalaista alkuperää, ja heillä oli oma koulu ja hoitokoti.[5] Liettualaisten, saksalaisten ja puolalaisten lisäksi juutalaiset alkoivat asettua Kaunasiin 1600-luvun jälkipuoliskolla. Heillä ei ollut lupaa asua kaupungissa 1700-luvun aikana, joten useimmat heistä jäivät Radvila-suvun omistamaan Vilijampolėn asuinalueelle. Siellä oli myös pieni tataariyhteisö.[5] 1800-luvun lopussa Kaunasin väestöstä oli noin 36 prosenttia juutalaisia.lähde?

Kaunasissa on 2020-luvulla 21 katolista kirkkoa, Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin katedraali (Kauno Šv. apaštalų Petro ir Povilo katedra bazilika), Arkkienkeli Mikaelin katedraali, evankelis-luterilainen kirkko, moskeija ja synagoga. Kaunas on evankelis-luterilaisen seurakunnan keskus.[24]

Kaunasin teologinen seminaari toimii entisen bernardiini sisterssiläisluostarin, Pyhän Yrjön ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon tiloissa.
Kaunasin yliopiston ensimmäinen rakennus vuonna 1925, nykyinen Aula Kaunasin teknillinen korkeakoulu.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa sijaitsevat seuraavat oppilaitokset:[25]

  • Vytautas Magnus -yliopisto, perustettu 1922, perustettu uudelleen 1989 (Humanistiset tieteet, yhteiskuntatieteet, taiteet ja luonnontieteet)[25]
  • Kaunasin teknillinen korkeakoulu, Baltian suurin[25]
  • Liettuan terveystieteiden yliopisto
  • Kaunasin katolinen teologinen seminaari (Kauno kunigų seminarija), 1864
  • Liettuan urheiluyliopisto, perustettu 1934, yliopistona 2012 ->
  • Vilnan taideakatemian osasto, Kaunasin tiedekunta
  • Vilnan yliopiston Kaunasin tiedekunta; yhteiskuntatieteet, sovellettu informatiikka, kielet, kirjallisuus ja käännöstiede[25]
  • Mykolas Romeris yliopisto, Julkisen turvallisuuden akatemia[25]
  • Kaunasin ammattikorkeakoulu (Kauno kolegija)
  • Liettuan insinööriopisto (Lietuvos inžinerijos kolegija)
  • Pyhän Ignatius Loyolan opisto (Šv. Ignaco Lojolos kolegija), yksityinen katolinen jesuiitta-opisto[26]
  • Kolpingin ammattikorkeakoulu (Kolpingo kolegija), yksityinen katolinen opisto (liikkeenjohto, rahoitus, sosiaalityö, oikeusturva ja ekologinen matkailu)[26]
  • Yhteiskuntatieteiden ammattikorkeakoulu SMK (Socialinių mokslų kolegija), yksityinen (johtaminen, viestintä, psykologia, sosiaalityö ja luovat alat)[26]
  • Kaunasin Juozas Gruodis -konservatorio.[24]
Liettuan tasavallan historiallinen presidentin palatsi, 1846–1852.
Kaunasin Filharmonian talo (Kauno valstybinė filharmonija), entinen Oikeuspalatsi ja parlamenttirakennus (Lietuvos Teisingumo ir Seimo rūmai), arkkitehti Edmund Fryk 1925–1928.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaunasin musiikkiteatteri, arkkitehti Ustin Golinevitš 1892.

Kaupungissa toimivat Kaunasin kansallinen draamateatteri (perustettu 1892), Kaunasin musiikkiteatteri (perustettu 1892), Kaunasin nukketeatteri, Kaunasin kamariteatteri, Kaunasin pantomiimi- ja plastiikkateatteri, Kaunasin pieni teatteri, Kaunasin nuortenteatteri, Nykštukasin nukketeatteri, Aura -tanssiteatteri ja Kaunasin filharmoninen orkesteri.[24]

Vytautas Suuren sotamuseo.

Kaunasissa on 40 museota ja niiden sivutoimipisteitä:[24]

  • Kansallinen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin taidemuseo (Nacionalinis Mikalojaus Konstantino Čiurlionio dailės muziejus), perustettu vuonna 1921; avattu 1925; laajennettu sotamuseon yhteyteen vuonna 1936 (arkkitehdit Vladimiras Dubeneckis, Karolis Reisonas ja Kazys Kriščiukaitis), uudisrakennus vuonna 1969 (arkkitehti Feliksas Vitas).
  • Žilinskasin taidegalleria
  • Kaunasin kuvagalleria
  • Kaunasin Tadas Ivanauskasin eläintieteellinen museo
  • Vytautas Suuren sotamuseo, perustettu vuonna 1921; laajennettu vuonna 1936 (arkkitehdit Vladimiras Dubeneckis, Karolis Reisonas ja Kazys Kriščiukaitis)
  • Liettuan urheilumuseo
  • Yhdeksäs linnake, rakennettu 1887–1914, museo perustettu vuonna 1958.
  • Paholaismuseo
  • Keramiikkamuseo
  • Tasavaltalainen pedagoginen museo
  • Karkotus- ja vastarintaliikkeen museo
  • Liettuan ilmailumuseo
  • Liettuan tasavallan historiallinen presidentinlinna, rakennettu 1846–1852 kapteeni F. Vinterisin suunnitelmien mukaan. Toimi vuosina 1919–1940 Liettuan presidentin residenssinä. Vuodesta 2005 Čiurlionisin taidemuseon sivutoimipiste.[27]

Liikenne ja kulkuyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaunasin rautatieasemalle pääsee sujuvasti esimerkiksi Vilnasta.

Kaunasissa on 16 johdinauto- ja 34 bussilinjaa. Kaupunki on yksi Baltian suurimmista jokisatamista, ja kaupungin sijainti Liettuan keskiosassa tekee siitä tärkeän logistisen keskuksen. Vuonna 1953 uudelleen rakennettu Kaunasin rautatieasema tarjoaa junayhteyden Vilnaan, samoin kuin esimerkiksi Kaliningradiin, Minskiin ja Varsovaan. Kaunasin kanainvälinen lentoasema sijaitsee 14 kilometriä keskustasta koilliseen Karmélavassa.[28][29][30]

Kaupungissa on kaksi köysirataa eli funikulaaria, vuonna 1935 valmistunut johtaa Aleksotasin ja vuonna 1931 valmistunut johtaa Žaliakalnisin vuorille. Via Baltica ja Vilna–Klaipéda -valtatiet kulkevat Kaunasin läpi; valtatiet yhdistävä kaupungin Jurbarkasiin, Zarasaihin, Alytukseen, Marijampolėhin ja Šakiaihin.[24][5]

Elinkeinot ja talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunasin osuus Liettuan kaikesta taloudellisesta toiminnasta on 14 % ja se luo 18 % Liettuan bruttokansantuotteesta. Kaupungissa sijaitsee Kaunasin vapaa talousalue (1 000 ha), Technopolis- tiede- ja teknologiapuisto, Kaunasin korkea- ja tietotekniikkapuisto sekä Kaunasin teknillisen yliopiston alueellinen yrityshautomo.[24]

Kaunasin osuus Liettuan teollisuustuotannosta on 12 %. Suurimmat valmistavan teollisuuden yritykset valmistavat elintarvikkeita, alkoholijuomia, keramiikkaa, sementtiä, tekstiilejä, jalkineita, kemikaaleja, huonekaluja, IT-kalusteita, helikopterien osia, lasituotteita, laivamekanismeja, levylämmönvaihtimet, sähkötukien purkumekanismeja, kaapelien kelauslaitteita, lämmitysjärjestelmien elementtejä, säiliöitä, ortopedisia tuotteita, lääketieteellisiä laitteita, korvaus- ja kuntoutuslaitteiden valmistusta ja korjausta, rakennus- ja koristelaminoituja lasikuitu- ja polypropeenituotteita, kumi- ja metallituotteita sekä painatustuotteita.[24]

Vytaytas Suuren silta nähtynä Aleksotas kukkulalta. Vas. Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko eli Vytautas Suuren kirkko ja taustalla Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin katedraali.

Kaunasissa sijaitsee Algirdas Brazauskasin vesivoimalaitos ja Kaunasin lämpövoimalaitos. Suurimmat rakennusyritykset ovat YIT Kausta ja Kauno tiltai. Noin puolet Kaunasin teollisuusyritysten tuotannosta myydään kotimaan markkinoilla, loput viedään ulkomaille.[24]

Tärkeimmät vientituotteet ovat tekstiilituotteet, metallit, sähkökoneet ja -laitteet, puu ja puutuotteet sekä huonekalut. Kaunasin tärkeimmät vientikumppanit ovat Euroopan unioni ja Skandinavian maat, Venäjä. Tärkeimmät investointimaat ovat Yhdysvallat, Suomi, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia, Tanska, Norja ja Viro. [24]

Neuvontakeskukset palvelevat matkailijoita. Turisteja tulee pääasiassa Saksasta, Puolasta, Suomesta, Venäjältä, Latviasta ja Italiasta.[24]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunas on liettualaisen koripallon pääkaupunki.[5] Kaupungin kahdesta pääsarjatasolla pelaavasta seurasta tunnetumpi on BC Žalgiris, lähes jokavuotinen Liettuan ja Baltian koripalloliigan voittaja. Kaupungissa toimii Liettuan pääsarjassa pelaava jalkapallojoukkue FBK Kaunas.

Kaunasin linna.
Perkūnaksen talo, 1440–1532.
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin katedraali (Kauno Šv. apaštalų Petro ir Povilo katedra bazilika), 1430-luku.
Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kauno Švč. Trejybės bažnyčia), 1500-1600 -luku.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kaunasin linna, 1300-luku, jälleenrakennettu 1950–2010 -luvuilla.
  • Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko eli Vytautas Suuren kirkko (Vytauto Didžiojo bažnyčia) 1400-luku.[5]
  • Vanha raatihuone (Kauno rotušė) 1540-luvulta, kunnostettu barokkityyliin 1770-luvulla.
    Vanha raatihuone (Kauno rotušė), rakentaminen aloitettu 1542, kunnostettu barokkityyliin 1770-luvulla, tornin korkeus on 53 metriä.
  • Pyhän Gertrudin kirkko (Gertrūdos bažnyčia), 1400-luvun loppu – 1500-luvun alku [31]
  • Pažaislis-luostari, nunnaluostari ja kirkko 1600-luvun lopulta
  • Perkūnaksen talo (Perkūno namai), Hansaliiton konttori 1440–1532, jesuiitat perustivat siihen kappelin vuonna 1643, kunnostettu 1800-luvulla[5]
  • Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin katedraali (Kauno Šv. apaštalų Petro ir Povilo katedra bazilika), 1430-luku[5]
  • Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kauno Švč. Trejybės bažnyčia), 1500–1600-luku
  • Ąžuolynas tammimetsikkö, 84 ha
  • "Napoleonin kukkula", oik. Jiesian (Pajesysin) 63 metriä korkea linnavuori Nemunasin vasemmalla rannalla Panemunėn ja rautatiesillan välissä. Tältä kukkulalta keisari Napoleon I seurasi Grande Arméen Niemenin ylitystä hyökätessään Venäjälle 24./25. kesäkuuta 1812. Hänen käskystään rakennettiin kaksi ponttonisiltaa Jiesia-joen vasemmalle puolelle ja yksi kukkulan eteen.
  • Kaunasin 63 km²:n suuruinen tekojärvi (Kauno Marios), valmistunut vuonna 1959[32]
  • Arkkienkeli Mikaelin ortodoksinen varuskuntakirkko (Švento Arkangelo Mykolo Bažnyčia; Церковь Святого Михаила Архангела), arkkitehti Konstantin Khristofovoritš Limarenko 1891–1895, vuodesta 1919 katolinen kirkko
  • Vytautas Magnus yliopiston kasvitieteellinen puutarha[24]
  • Liettuan eläintarha[24]
  • Kaunas sisältää osia Kaunasin laguunin aluepuistosta ja Jiesian luonnonsuojelualueesta[24]
  • Kaunas sisältää osia Kaunasin laguunin aluepuistosta ja Jiesian luonnonsuojelualueesta[24]
  • Kristuksen ylösnousemuksen basilika (Prisikėlimo bažnyčia), arkkitehti Kārlis Reisons 1933; rakennettu 1934–1940 ja 1993–2005, vihitty käyttöön vuonna 2004. Kirkon 70 metriä korkean tornin alla on näköalatasanne, josta aukeaa laaja maisema koko Kaunasin ylle.
  • [[Jeesuksen ylösnousemKauno įgulos karininkų ramovė), arkkitehdit Stasys Kudokas, Elmar Lohk, Herbert Johanson, Vladimiras Dubeneckis, Mykolas Songaila, Jonas Kova-Kovalskis, 1935–1937.
  • Kristuksen ylösnousemuksen basilika (Prisikėlimo bažnyčia), arkkitehti Kārlis Reisons 1933; rakennettu 1934–1940 ja 1993–2005, vihitty käyttöön vuonna 2004. Kirkon 70 metriä korkean tornin alla on näköalatasanne, josta aukeaa laaja maisema koko Kaunasin ylle.
  • Kristuksen ylösnousemuksen basilika (Prisikėlimo bažnyčia), arkkitehti Kārlis Reisons 1933; rakennettu 1934–1940 ja 1993–2005, vihitty käyttöön vuonna 2004. Kirkon 70 metriä korkean tornin alla on näköalatasanne, josta aukeaa laaja maisema koko Kaunasin ylle.

Kaunasin vanhakaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunasin vanhakaupunki sijaitsee Niemenjoen ja Neris-joen yhtymiskohdassa. Kaupungin perustana on Kaunasin keskiaikainen linnoitus, Kaunasin linna. Kaunasin vanha raatihuone sijaitsee Raatihuoneentorilla.[24]

Kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunasin linnan vieressä on fransiskaanien Pyhän Yrjön kirkko, joka Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan aikana toimi varastona. Vuosina 1934–1940 ja 1993–2005 rakennetun, Saksan ja Neuvostoliiton miehityksen aikana varastona ja tehtaana toimineen Kristuksen ylösnousemuksen basilikan katolla on näköalatasanne kaupunkiin.[5][24][33]

Museot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin museoihin kuuluvat muun muassa Vytautas Suuren sotamuseo, joka on myös 20 Liettuan litin setelin kuva-aihe, Kaunasin keramiikkamuseo, Kaunasin viestintämuseo, Japanin suurlähettiläänä toimineen Chiune Sugiharan kotimuseo, Paholaismuseo ja Liettuan koulutusta 1400-luvulta eli Liettuan vanhimpien yliopistojen perustamisesta nykyaikaan esittelevä Koulutusmuseo.[24]

Näkymä Kaunasiin.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Viitattu 24.4.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. 1 2 https://whc.unesco.org/en/list/1661
  3. ↑ Kaunas ranked among the best student cities in the world Kaunas University of Technology. Viitattu 31.5.2026. (englanniksi)
  4. ↑ Gyventojų skaičius » Kauno teritorinė ligonių kasa www.ktlk.lt. Arkistoitu 11.4.2021. Viitattu 31.5.2026. (liettuaksi)
  5. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kaunas History Overview – Kaunas: dates and facts. Electronic directory Kauno apskrities viešoji Ąžuolyno biblioteka. Viitattu 31.5.2026.
  6. ↑ Travel back in time in Kaunas 2025. Lithuania Travel. Viitattu 12.10.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Lietuvos kariuomenė laikinojoje sostinėje 1919–1940 m. (s. 7) 2020. Vytauto Didžiojo karo muziejus. Viitattu 11.10.2025. (englanniksi)
  8. ↑ Interwar architecture KaunasIN. Viitattu 2.6.2026. (englanniksi)
  9. ↑ Aamulehti sivu B21, 15.9.2010
  10. ↑ Maironis | Romanticism, Lithuanian Literature, Poetry | Britannica Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 14.8.2025. Viitattu 31.5.2026. (englanniksi)
  11. ↑ BNS,LRT.lt: Kauno tarpukario architektūra įrašyta į UNESCO Pasaulio paveldo sąrašą lrt.lt. 18.9.2023. Viitattu 31.5.2026. (liettuaksi)
  12. ↑ Kaunas - Creative Cities Network UNESCO.
  13. ↑ Kaunas 2022 – Contemporary Capital kaunas2022.eu. Viitattu 31.5.2026. (englanniksi)
  14. ↑ European Capitals of Culture - Culture and Creativity culture.ec.europa.eu. 7.1.2026. Viitattu 31.5.2026. (englanniksi)
  15. 1 2 Station Name: Kaunas, WMO Station Number: 26629 noaa.gov. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  16. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaunas löytyy otsikon Vilenskaja gubernija alta (venäjäksi tuolloin Ковно eli Kovno), julkaisun sivu 9/41) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  17. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kaunas löytyy otsikon Kovenskaja gubernija eli Kaunasin kuvernementin alta (Kaunas tuolloin venäjäksi Ковно eli Kovno)) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  18. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  19. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  20. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  21. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  22. ↑ Urban_areas_population_ethnicity_2001.xls (Excel) (Excel-tiedosto Lierttuan kaupunkialueista 2001) Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 24.4.2013. (englanniksi)
  23. 1 2 Urban_areas_population_ethnicity_2011.xls (Excel) (Excel-tiedosto Liettuan kaupunkialueista 2011) 2013. Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 24.4.2013. (englanniksi)
  24. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Kaunas Visuotiné Lietuvių Enciklopedija. © 2026 LNB Mokslo ir enciklopedijų leidybos centras.
  25. 1 2 3 4 5 Study in Kaunas KaunasIN. Viitattu 2.6.2026. (englanniksi)
  26. 1 2 3 Study in Kaunas KaunasIN. Viitattu 2.6.2026. (englanniksi)
  27. ↑ Istorinė Lietuvos Respublikos Prezidentūra Visuotiné Lietuvių Enciklopedija. © 2026 LNB Mokslo ir enciklopedijų leidybos centras.
  28. ↑ Kaunas: Dates and Facts. Electronic Directory 2007. Kaunas County Public Library. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
  29. ↑ Kaunas in your pocket (pdf) (Ote Kaunaksen aseman juna-aikatauluista sivulla 44) May 2011- April 2012. In Your Pocket Ltd. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
  30. ↑ Routes Map (of Lithuanian Railways) (Liettuan rautateiden reittikartta) Lietuvos Geležinkeliai. Viitattu 7.8.2011. (englanniksi)
  31. ↑ Gertrūdos bažnyčia gertrudosbaznycia.lt. Viitattu 2.6.2026. (liettuaksi)
  32. ↑ Kaunas Reservoir KaunasIN. Viitattu 2.6.2026. (englanniksi)
  33. ↑ Jon Bryant: 10 of the best European cities for art deco design The Guardian. 8.9.2016. Viitattu 31.5.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaunas Wikimedia Commonsissa
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Kaunasin lääni
KunnatBirštonasin kunta • Jonavan kunnallispiiri • Kaunasin kaupunkikunta • Kaunasin kunnallispiiri • Kaišiadorysin kunnallispiiri • Kėdainiain kunnallispiiri • Prienain kunnallispiiri • Raseiniain kunnallispiiri
KaupungitBirštonas • Jonava • Kaunas • Garliava • Vilkija • Ežerėlis • Kaišiadorys • Žiežmariai • Kėdainiai • Prienai • Jieznas • Raseiniai • Ariogala
KauppalatAkademija (Kaunas) • Karmėlava • Rumšiškės • Žasliai • Kruonis • Josvainiai • Šėta • Krakės • Akademija (Kėdainiai) • Dotnuva • Balbieriškis • Veiveriai • Pakuonis • Viduklė • Girkalnis • Nemakščiai • Šiluva • Betygala
KylätBirštono Vienkiemis • Kernuvės • Bučiūnai • Siponys • Geležūnai • Jundeliškės • Škėvonys • Naudžiūnai • Žemaitkiemis (Birštonas) • Upninkai • Šveicarija • Užusaliai • Bukonys • Kuigaliai • Šilai • Išorai • Domeikava • Raudondvaris • Neveronys • Ringaudai • Šlienava • Vilainiai • Vainotiškiai • Pelėdnagiai • Labūnava • Pravieniškės II • Gudiena • Stasiūnai • Dovainonys • Pravieniškės • Stakliškės • Išlaužas • Skriaudžiai • Geruliai • Mauručiai • Paliepiai • Gyliai (Raseiniai) • Norgėlai
Liettuan kaupungit
Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaunas&oldid=24045021”