Keihäänheitto on ollut suomalaisten menestyslaji pitkään. Suomi on saavuttanut mitaleita aikuisten arvokisoissa kymmeniä, pelkästään kultamitaleja on 12.
Yli sadan vuoden ajan (1908–2022) suomalainen keihäänheittäjä sijoittui vähintään 12. parhaan joukkoon jokaisessa arvokisassa aina, kun suomalaisia oli mukana.
Toistaiseksi viimeisin arvokisamitali on neljän vuoden takaa Münchenin EM-kisoista, joissa Lassi Etelätalo heitti pronssia.
Pitkä suomalaisten arvokisaputki katkesi Tokion MM-kisoissa syyskuussa 2025, kun yksikään suomalainen ei yltänyt finaaliin eli 12 parhaan joukkoon.
Enemmän maita huipulla
Suomen Urheiluliiton general manager Jani Tanskanen on kotimaisen huippuyleisurheilun operatiivisen toiminnan johtaja ja kehittäjä.
Tanskasen mukaan ei ole vain yhtä syytä suomalaisen keihäänheiton tason laskuun.
– Kansainvälinen taso on laajentunut huomattavasti. Maailman kärjen tulostaso ei ole hirveästi noussut, mutta huipulla olevia maita ja urheilijoita on enemmän.
Samaan aikaan Suomen kärki on kaventunut, ja yksittäiset loukkaantumiset vaikuttavat entistä enemmän tuloksentekoon.
Tanskasen mukaan liittotason valmennuksessa on edelleen kohtuullisen paljon nuoria keihäänheittäjiä, vaikka harrastajamäärät ovat laskeneet yleisurheilun kaikilla osa-alueilla.
Team Finland -toiminnassa on 18 juniori-ikäistä 14–16-vuotiasta heittäjää potentiaaliryhmässä. Seuraavassa, 17–22-vuotiaiden ryhmässä on 22 heittäjää.
– Keihäänheitto on yksi isoimmista lajiryhmistä edelleen, Tanskanen sanoo.
Tanskanen kertoo, että valmennusosaamista Suomessa on, vaikka valmentajia on eläköitynyt.
Nuoria valmentajia on tullut tilalle, ja kärkiheittäjien takana on valmentajia, jotka ovat jo pystyneet tekemään tulosta.
Tulevaisuutta rakennetaan Keihäskarnevaaleilla
Pihtiputaan keihäskarnevaalien keihäskoulussa on tänä viikonloppuna mukana noin 130 lasta ja nuorta harjoittelemassa sekä kilpailemassa.
Keihäskarnevaalien merkitys suomalaiselle keihäänheitolle on kiistaton. Kaikki Suomen arvokisamitalistit ovat käyneet tapahtumassa jossain vaiheessa uraansa.
Vuoden 1991 maailmanmestari Kimmo Kinnunen toimii Pihtiputaan keihäskarnevaalien järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.
Kinnusen mukaan Tero Pitkämäen maailmanmestaruuden jälkeen vuonna 2008 keihäskoulussa oli 285 oppilasta. Vuonna 2014 Antti Ruuskanen voitti Euroopan mestaruuden, mutta seuraavana vuonna keihäskoululaisten määrä ei enää kasvanut.
– Sen jälkeen osallistujamäärä lähti laskuun, mutta nyt siinä on jälleen pientä nousua, Kinnunen sanoo.
Olympialaiset haaveena
Seinäjoen seudun urheilijoita edustava Jooa Pitkämäki voitti torstaina Pihtiputaan keihäskarnevaalien 11-vuotiaiden poikien kilpailun tuloksella 48,67.
Tulos on Pitkämäen ennätys ja ikäluokassaan Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras.
Pitkämäen tavoite keihäänheittäjänä on selvä.
– Olympiakisat, hän sanoo.
Pihtiputaan keihäskarnevaalit järjestetään tänä vuonna 55. kertaa.
