Liikuntaneuvoja Vini Aarnikko lähti innolla opintoihinsa kuuluvaan harjoitteluun yläkoulun liikuntatunneille. Innostus koki kuitenkin kolauksen heti ensimmäisellä tunnilla.
– Kun halusin laittaa yläkoulun oppilaat liikkumaan ja hikoilemaan, tultiin minulle sanomaan, että koulussa ei saisi enää kilpailla. Se oli suoraan sanottuna järkytys, Aarnikko kertoo.
Hänen mielestään kilpaileminen on juuri se, mikä innostaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria liikuntaan. Lopulta kielto jäi toteutumatta ja Aarnikko järjesti oppilaille kilpailuja.
– Eikö liikuntatunnin tehtävä ole liikuttaa lasta ja opettaa, mitä liikunta on, Aarnikko kysyy.
Siinä, että kilpailuja järjestetään liikuntatunneilla, mitataan Aarnikon mukaan opettajan taidot. Jos jokainen oppilas ei koe oloaan hyväksi ja turvalliseksi, se on opettajan vastuulla.
Kilpailua ei ole kielletty
Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n hallituksen jäsenen Josefina Kosken mukaan kisaamista ei ole kielletty, mutta liikuntatunnilla kenelläkään ei saa olla turvaton olo.
– Kilpaileminen ei ole kiellettyä, mutta liikuntatuntien pitää olla turvallisia fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti, Koski selventää.
Hänen mukaansa opettajat tuntevat oppilaansa ja osaavat valita kullekin ryhmälle sopivan tavan liikkua.
– Meitä on erilaisia liikkujia. Toiset innostuvat tulosten tekemisestä, kun taas toisille voi olla tärkeää tehdä liikuntatunnilla kavereiden kanssa kivoja juttuja, Koski jatkaa
Ei tulospaineita, mutta hiki on tultava
Nykyään liikuntatunneilla enemmänkin harjoitellaan kilpailua. Kisoja voi järjestää, mutta tuloksia merkitään harvemmin muistiin.
– Opetussuunnitelma ohjaa siihen, että tulokset eivät vaikuta arvosanaan, Helsingissä liikuntaa ja terveystietoa opettava Josefina Koski korostaa.
Hän painottaa, että on paljon kiinni siitä, miten tuloksiin suhtaudutaan. Opettajan tulisi osata kilpailuttaa erilaisissa asioissa, jotta voittoja tai tappioita ei kertyisi samoille oppilaille.
– Yleisurheilussa voidaan kilpailla vaikkapa siitä, kuka juoksee kaksi kierrosta lähimmäksi samaa aikaa, Koski kertoo.
Opetussuunnitelmaan kuuluu myös tunnetaitojen opettaminen, ja liikunta tarjoaa siihen hyvän ympäristön. Tappioista oppiminen ja pettymysten sietäminen kuuluvat siis jossain määrin koululiikunnan tehtäviin.
– Liikuntatunnit ovat mitä mahtavimpia paikkoja tunteiden käsittelyyn. Kun ei osu pesäpalloon, kuuluu harmitus asiaan. Liikuntatunnin pitäisi olla turvallinen paikka opetella tunteiden hallintaa, Koski sanoo.
Yhdessä asiassa Koski on kuitenkin järkähtämätön.
– Liikuntatunnille pitää ehdottomasti tulla hiki. Ja mieluiten vielä hymyssä suin, Koski päättää.
